September 2014

Sep 28

Millainen yrityskulttuuri, sellaisia tarinoita

By Mervi | Muutosjohtaminen, Organisaatiokulttuuri | One Comment

Yrityksessä kerrotut pienet arkiset tarinat rakentavat yrityskulttuuria voimallisemmin kuin seinille ripustetut missiotaulut tai strategia-PowerPoint.Tarinat paljastavat yrityskulttuurin ja antavat sinulle avaimet kulttuurin kehittämiseen. Tarinat ovat erinomainen instrumentti organisaatiokulttuurin kehittäjälle.

Kuva: ruben alexander (CC BY 2.0) Creative Commons lisenssi

Vahva yrityskulttuuri menestystekijänä – esimerkkinä Southwest Airlines

“Yrityskulttuurista voi käyttää samaa määritelmää kuin Yhdysvaltain korkein oikeus käyttää pornografiasta: You know it when you see it!” harmaatukkainen Herb Kelleher letkauttaa pilke silmäkulmassa ja nauraa hersyvästi perään pitäessään arvostettua Lindbergh Memorial Lecture -puhettaan.

Kelleher on amerikkalaisen Southwest Airlines -lentoyhtiön perustaja, varsin räväkkä persoona ja monella mittapuulla yksi bisnesmaailman menestyneimmistä johtajista. 1970-luvulla perustetun lentoyhtiön tarina alkoi Kelleherin visiosta ja lautasliinaan sutatusta piirroksesta: San Antoniosta Dallasiin ja sieltä Houstonin kautta takaisin. Southwestistä tuli Yhdysvaltain kannattavimpia lentoyhtiöitä, joka ravisteli oman toimialansa rakenteita ja oli nykyaikaisen ilmailun airut.

Southwest on tunnettu vahvasta yrityskulttuuristaan, joka siivitti lentoyhtiön huimaan nousukiitoon samaan aikaan kun kilpailijoiden koneet sakkasivat. Sen yrityskulttuurin ytimessä on aina ollut oman henkilöstön arvostaminen. Employees come first. Kulttuurinsa lisäksi Southwest on tunnettu erinomaisesta asiakaspalvelusta. Yrityksessä uskotaan, että asiat linkittyvät suoraan toisiinsa: tyytyväinen ja arvostettu työntekijä tarjoaa erinomaista asiakaspalvelua. Se saa asiakkaan palaamaan yhä uudestaan ja uudestaan Southwestin lähtöporteille.

Johdon kertomat tarinat muovaavat yrityskulttuuria

Kelleher määritteli ja konkretisoi Southwestin yrityskulttuuria kertomalla sitä ilmentäviä ja muovaavia autenttisia tarinoita. Häntä on verrattu johtajana shamaaniin, joka tarinoillaan hitsaa heimon yhteen sekä innostaa ja opastaa toimimaan halutulla tavalla. Kelleherin tarinoissa esiintyi usein sankarillisia Southwestin työntekijöitä, jotka olivat toimineet esimerkillisellä tavalla asiakkaiden parhaaksi. Tarinat kertoivat, millaista toimintaa Southwestissä arvostettiin ja mitä siellä pidettiin tärkeänä. Kelleher tiesi, että autenttinen tarina työkaverin urotyöstä on paljon voimallisempi väline kuin abstraktille tasolle jäävä arvojen sanahelinä.

Tarinat kertovat millainen kulttuuri yrityksessä oikeasti on

Kun kuuntelet yrityksessä kerrottuja tarinoita, ihan niitä tavallisia kahvipöytä- ja käytäväkeskusteluita, kuuntelet sanoiksi puettua yrityskulttuuria. Pääset parhaiten kiinni kulttuuriin juuri henkilöstön kertomien tarinoiden avulla.

Tarinoilla tulisi olla merkittävä rooli myös yrityskulttuurin kannalta kriittisissä päätöksissä eli rekrytoinneissa. HR-innovaattori, Heebon ja Emine Oy:n perustaja Susanna Rantanen käyttää osuvaa vertauskuvaa: yrityksen sisäiset autenttiset tarinat ovat kuin terassinovet, joista potentiaaliset työntekijät voivat kurkistaa sisään. Terassilla he näkevät oikeaa elämää, joka on paljon kiinnostavampaa kuin etupuolen puunattu ja puleerattu fasadi. Tuleva työntekijä voi peilata itseään tarinoihin. Sopisinko minä tuonne töihin? Haluaisinko tehdä töitä tuolla tavalla ja tuollaisen porukan kanssa? ”Culture fit” on monelle yritykselle tärkeämpi rekrytointikriteeri kuin osaaminen, jota voi aina hankkia lisää.

Tarinankerronta kulttuurin kehittämisvälineenä

Yrityskulttuurin kehittämisessä teot tulevat ensin, mutta teoista täytyy kertoa tarinoita, jotta muutos nytkähtää liikkeelle. Johtajan inspiroivat ja oivalluttavat tarinat saavat henkilöstön toimimaan. Henkilöstön tarinoina jakamat kokemukset ruokkivat tekemistä. Tarina on inhimillisen vuorovaikutuksen ja viestinnän vaikuttavin formaatti.

Ensimmäinen askel on miettiä, millaiset tarinat veisivät yrityskulttuuriasi haluttuun suuntaan. Millaiset tarinat resonoisivat oman yrityksesi henkilöstössä ja miksi? Pystyvätkö he samaistumaan tarinaan asiakkaan puolesta venyvästä kollegasta vai herkistyvätkö he hyvin sujuneesta sisäisestä yhteistyöstä?

Hyvä lähtökohta on tunnistaa, ketä organisaatiossa kuunnellaan ja kenellä on kertomisen taito. Ketkä ovat yrityksen taitavimmat tarinankertojat ja miten he voisivat olla avuksi kehittämistyössä? Yrityskulttuurin kehittäjän kannattaa rohkaista tarinankerrontaan ja antaa sille tilaa. Mieti, mitkä yrityksesi käytössä olevat viestinnän kanavat tukisivat parhaiten tarinoiden kertomista.

Southwestin yrityskulttuuria ei muovannut tarinoillaan vain toimitusjohtaja. Kelleher näytti suunnan ja konkretisoi tarinoillaan yrityksen arvot ja vision. Menestystarinan yrityksestä kertoivat henkilöstö, asiakkaat ja johto yhdessä.

Kirjoitus on julkaistu alunperin Markkinointi-instituutin uutiskirjeessä 23.9.2014.

Sep 21

10 tapaa hyödyntää tarinankerrontaa bisneksessä

By Mervi | Futures thinking, Markkinointi ja viestintä, Muutosjohtaminen, Organisaatiokulttuuri, Palvelumuotoilu & Design Thinking | No Comments

Julistamme kirjan nimessä, että tarinankerronta on työkalu, jolla voit vaikuttaa bisneksessä. Mitä se oikein käytännössä tarkoittaa? Tässä 10 esimerkkiä.

Kuva: veryuseful cc via Compfight (Creative Commons -lisenssi)

1. Tarina on työkalu strategiatyössä

Ontologisessa mielessä strategia oikeastaan on tarina. Kertomus siitä miksi ja mitä yritys tekee. Tarina on kuitenkin myös instrumentti, jonka avulla strategiaprosessia voidaan fasilitoida ja viestiä. Tarinoilla voi esimerkiksi osallistaa henkilöstöä ja luoda yhteistä näkemystä suunnasta. Suomen paras työpaikka, tamperelainen it-firma Vincit hyödyntää tarinoita monella tavalla. Myös strategiatyössään. Tarinallisessa strategiaprosessissa tiimit saivat työstää ja kertoa unelmansa vuodesta 2015. Millainen Vincit silloin on. Tarinoista nousi samoja teemoja, joiden pohjalta rakentui yhteinen, jaettu unelma. Prosessi jatkui niin, että henkilökohtaisten tarinoiden avulla visioitiin miten unelmatilaan päästään. Näin yksilötarinoista muodostui toimintasuunnitelma unelman saavuttamiseksi.

2. Tarinat toimivat muutosmittarina

Yrityksessä kerrotut tarinat kertovat yrityksestä paljon enemmän kuin www-sivuilla julistetut arvot tai johdon esittämä strategia PowerPoint. Narratiivisesta johtajuudesta väitellyt tutkija Tommi Auvinen esittää, että organisaation muutoksen tilaa voidaan mitata tarinoilla. Luonnontieteissä läpinäkyviä aineita värjätään, jotta niitä voidaan tutkia. Samoin yrityksessä valta on näkymätöntä kunnes se tehdään näkyväksi puheessa. Auvinen kehitti tutkijakollegansa kanssa tarinaindeksi-nimisen työkalun. Menetelmässä henkilöstöltä kerätyt tarinat tyypitellään. Kuinka paljon on muutosta vastustavia ja kuinka paljon puoltavia tarinoita. Tarinaindeksi tekee näkymättömän näkyväksi ja kertoo miten uusi strategia on ymmärretty tai mikä on organisaatiokulttuurin sen hetkinen tila.

3. Tarinat työkaluna ennakointityössä ja tulevaisuuden visioinnissa

Fiksu yritys on kiinnostuneempi tulevaisuudesta kuin menneisyydestä. Ennakointityöhön kannattaa panostaa! Ennakoinnissa tarinat ovat ihan keskeinen työväline. Ennakointiin liittyen käytetään joskus osuvaa termiä futuretelling, tulevaisuudesta kertominen. Tarina tekee tulevaisuusskenaariot konkreettiseksi, ymmärrettäviksi ja mielenkiintoiseksi. Toisaalta kyse on taas myös ontologisesta tasosta. Pystyykö johto luomaan tulevaisuusskenaarioiden pohjalta yhteisen tarinan, joka inspiroi henkilöstöä? Onko tarina sellainen, jossa he haluavat olla mukana? Haastattelimme pari viikkoa sitten kahta strategisen ennakoinnin ja bisneskehittämisen spesialistia, Minna Koskeloa ja Anu Nousiaista. Heidän näkemyksiensä pohjalta blogiin on tulossa ennakoinnista ja tulevaisuustarinoista ihan oma kirjoitus.

4. Tarinoiden avulla teet parempia rekrytointeja

”Varoittavia esimerkkejä ovat muun muassa työpaikkailmoitukset, joiden kertoma visuaalinen tarina muistuttaa valitettavan usein enemmän yritysversiota Stepfordin naisista kuin oikeaa elämää. ”, kirjoitti Tarja viime blogauksessa. Niinpä niin. Huono ja harhaanjohtava rekrytointiviestintä voi johtaa siihen, että yritykseen hakeutuu ihan vääränlaista porukkaa. Tekninen asioiden osaaminen ja työkokemus eivät riitä, jos uusi tyyppi ei sovi yrityskulttuuriin. HR-innovaattori Susanna Rantanen uskoo, että onnistunut rekrytointi on enemmän yhteensopivuuden varmistamista kuin CV:n tuijottelua. Kun Rantasen match & meet palvelu, Heebo auttaa asiakkaitaan, tarinat ovat tärkeitä. Rekrytoivan yrityksen ns. kulissien takaa kerrotut autenttiset tarinat ovat kuin terassinovet, joista työnhakija voi kurkata sisään ja miettiä sopisiko hän yrityskulttuuriin vai ei.

5. Tarinoilla saat asiakasymmärrystä

Asiakasymmärrys on menestyksekkään innovaatiotoiminnan perusta. Asiakkaat täytyy tuntea ja tietää mitä heille luo arvoa. Tarinat ovat hyvä keino päästä käsiksi asiakkaiden arvostuksiin, asenteisiin ja tiedostamattomiin tarpeisiin. Monessa laadullisessa tutkimusmenetelmässä nojataankin vahvasti asiakkaan kertomiin tarinoihin. Palvelumuotoilussa käytetään esimerkiksi palvelutarinoita, jossa asiakas kertoo omin sanoin tarinan jostain palvelukokemuksestaan. Tarinassa nousee esille asiakkaan merkittävinä pitämiä asioita. Se myös paljastaa mitä kaikkea asiakas mieltää kokemukseen kuuluvan. Esimerkiksi asiakkaan käsitys siitä mistä palvelukokemus oikeastaan alkaa ja mihin se päättyy, voi yllättää yrityksen edustajat. Vapaasti kerrotusta tarinasta nousee asioita, joita kyselyllä olisi mahdoton saada selville

6. Tarinoilla voi perehdyttää ja siirtää hiljaista tietoa

Kiinnostavat esimerkkitarinat ja caset kuuluvat jokaisen hyvän kouluttajan työkalupakkiin. Tarinat tekevät abstraktit asiat ymmärrettäviksi. Vaikka et kouluttaisi työksesi, joudut varmasti jossain vaiheessa perehdyttämään tai opastamaan muita. Tarinankerronta on oivallinen tapa perehdyttää uusiin työtehtäviin. Nykypäivän monimutkainen asiantuntijatyö tulee konkreettiseksi ja ymmärrettäväksi tarinan avulla. Tarinalla voit jakaa hyviksi havaitsemasi käytännöt mieleenpainuvalla tavalla. Tarina kertoo enemmän ja vaikuttavammin. Se ei kerro vain mitä tapahtui vaan miksi ja miten. Kuulija voi samaistua tarinaan ja elää tilanteen mielessään. Tarina jää myös paljon paremmin mieleen kuin vaikkapa ranskalaisin viivoin kirjoitettu toimintaohje.

7. Tarinoilla rakennat organisaatiokulttuuria

Tarinat ovat kuin sosiaalista liimaa, joka hitsaa porukan yhteen. Qualcomin Learningcenter toteutti joitain vuosia sitten 52 Weeks -ohjelman. Henkilöstö sai joka viikko sähköpostin, jossa joku qualcomilainen kertoi omasta työstään tarinan muodossa. Millaisia haasteita hän oli kohdannut työssään ja mitä hän oli matkan varrella oivaltanut. Mikä oli saanut hänet ajattelemaan tai tekemään työtään toisin. Learning center haastatteli ja editoi tarinat, mutta ne pidettiin mahdollisimman autenttisina. Qualcomilaisten keskuudessa 52 Weeks -ohjelma oli supersuosittu. Yksinkertaisuudessaan se oli tehokas vahvistaen yrityskulttuuria ja lisäten keskinäistä ymmärrystä muiden työstä.

8. Käytä tarinaa työelämänteksteissä

Oletko kirjoittanut muistiota palaverista, jota kukaan ei koskaan lukenut? Ehkä informoit intrassa uudesta projektista ja uutista kahlattiin läpi vain pari ensimmäistä riviä? Tarina tuo virkistävää vaihtelua kuiviin työelämän dokumentteihin. Herätä sisäinen tiedote eloon kirjoittamalla se tarinaformaattiin: kuka (tai ketkä) on asiassa päätoimija, mitä hän tavoittelee, millaisia vastuksia hänellä on edessään. Tai kerro asiakastapaamisesta silminnäkijäkuvaus, jota ryydität omilla tuntemuksillasi ja fiiliksilläsi. Kerro miten koit tilanteen itse.

9. Tarinoilla vaikutat muutostilanteissa

John P. Kotter on tunnettu muutosjohtamisen guru, joka uskoo vakaasti tarinoiden voimaan. Jos haluat saada ihmiset toimimaan eri tavalla, faktat eivät riitä. Ne puhuttelevat ainoastaan loogista järkeilyä, joka on vain pienen pieni jäävuorenhuippu ihmismielestä. Syvällä pinnan alla olevat tunteet ja asenteet jatkavat omaa elämäänsä ja tekevät jatkossakin ihan mitä itse tykkäävät. Jos selkeämpi ymmärrys faktoista riittäisi muuttamaan käytöstä, miksi ihmiset tupakoivat? Tokihan he tietävät miten tappavan vaarallista se on. Jos asiaan ei liity minkäänlaista henkilökohtaista tunnesidettä, ihmistä on vaikea saada muuttamaan toimintaansa.

Tai kuvittele vaikkapa vakuutusyhtiö, jonka toiminta oli ennen vakuutusrahojen maksamista sairaille. Jos yhtiö haluaa muuntautua tulevaisuudessa asiakkaidensa terveydenedistäjäksi, johto voi sanoa, että kuulkaas kaikki, nyt meillä ajatellaan ja toimitaan näin. Se tuskin tehoaa. Sen sijaan innostava tarina asiakasvastaavasta, joka auttoi nuorta äitiä huomaamaan poikansa diabetesriskin ja estämään sairastumisen puhuttelee paljon voimallisemmin.

10. Kerro oma tarinasi

Miten yleensä kerrot itsestäsi? Vakiosettiä on varmaankin kertoa kuka olet, mitä osaat, miten teet töitä ja millainen olet. Ilman esimerkkejä ja tarinoita näiden asioiden kertominen jää hyvin pinnalliseksi. Minä-tarina ovatkin bisnestarinankerronnan kulmakiviä. Yksi tapa kertoa itsestäsi on tehdä se kolmen sinulle sattuneen avaintapahtuman kautta: haaste, valinta ja lopputulos. Minkä haasteen kohtasit? Minkä valinnan teit ja miksi? Mistä sait rohkeutta valintaan? Miltä tilanteessa tuntui? Mitä valinnan tuloksena tapahtui? Mitä opit ja mitä kuulijat voivat oppia tarinastasi?

Sep 15

Kuvien aika – miksi visuaalinen tarina vaikuttaa

By Tarja Vikström | visuaalinen tarinankerronta | No Comments

Kuva: Hendrik Wieduwilt via Compfight cc by 2.0 (Creative Commons -lisenssi)

Istun faijan työpöydän äärellä ja mietin miten saan lyhtyyn tulen, sillä luolassa on todella pimeää. Mitään en näe ja tulitikut ovat kadoksissa. Kirjaimet vilkkuvat vihreinä näytöllä kun kirjoitan vastauksen. Taas väärin! Kone toistaa kysymyksen armottomalla kysymys-vastaus -logiikallaan. Lopulta osaan kirjoittaa oikeat sanat ja vihreät kirjaimet avaavat minulle näköalan valaistuun luolaan. Tietysti kuvittelen kaiken mielessäni, sillä peli ei kuvita mitään.

Noista 1980-luvun alussa pelatuista tekstipohjaisista seikkailupeleistä on valovuoden matka Los Santosiin. Uusien pelien, kuten vaikka GTA viitosen, maailmat ovat visuaalisuudessaan hämmästyttäviä. Niitä pelaavat nuoret ja aikuiset, jotka elävät kuvien aikakautta. Kuvat ovat kaikkialla. Niillä luodaan identiteettiä, viestitään kavereiden kanssa, viihdytään ja opitaan. Pienetkin lapset osaavat ottaa kuvia puhelimilla ja tableteilla. Toista oli silloin kun isoisä DOS-koneen rakensi. Kuvia oli, vaan ei tietokoneella. Kuvia ihasteltiin ja parhaat leikattiin talteen. Printtilehdistä. Saksilla.

Skenaario: Eräänä päivänä “tekstipohjaiset” tarinat katoavat kuten muinaiset pelit ja tarinoiden käyttöliittymä muuttuu visuaaliseksi.
Oletko valmis muutokseen?

Miten yksi kuva kertoo tarinan

Pidimme elokuun lopulla tarinankerronnasta koulutuksen Helsingissä. Visuaalinen tarinankerronta herätti keskustelua. Pohdimme sitä, riittääkö yksi kuva kertomaan tarinan ja miten se sen tekee. Yritysten visuaalinen tarinankerronta kun liitetään usein videoihin tai vaikkapa infograafeihin. Silti myös kaikki yksittäiset kuvat ovat osa yrityksen tarinankerrontaa. Tätä ei aina tajuta. Varoittavia esimerkkejä ovat muun muassa työpaikkailmoitukset, joiden kertoma visuaalinen tarina muistuttaa valitettavan usein enemmän yritysversiota Stepfordin naisista kuin oikeaa elämää.

Visuaalinen tarina noudattaa periaatteessa samaa tarinan rakennetta kuin muukin tarinankerronta. Hyvässä kirjoitetussa tai puhutussa tarinassa on tavoite ja jännite, joka rakentuu tarinan sankarin ja tämän vastustajan kohtaamisesta. Lopputuloksena on muutos. Myös liikkumattomassa kuvassa pitää olla jännitettä, liikettä, tavoite ja sankari, eli päähenkilö.

Vaikuttava kuva herättää tunteita

Yhdysvaltalainen valokuvaaja Dorothea Lange kuvasi 1930-luvun laman kourissa eläneitä ihmisiä. Tämä kuva äidistä lapsineen on kuuluisin hänen ottamansa kuva.

Kerrotaan, että Lange oli kiinnittänyt pimiönsä oveen sitaatin filosofi Francis Baconilta. “The contemplation of things as they are, without error or confusion, without substitution or imposture, is in itself a nobler thing than a whole harvest of invention.” Kuva vaikuttaa, kun sen antaa itse kertoa tarinansa. Selittelemättä ja valehtelematta.

Vaikka Lange otti kuvan kauan sitten, me pohdimme yhä kuka nainen on ja millainen on hänen tarinansa. Mistä hän on tullut, mihin menossa ja mitä lapsille tulee tapahtumaan. Tarina syntyy tunteesta, joka herää minussa, katsojassa. Kuva ei kerro naisen elämäntarinaa, vaan näyttämällä yhden hetken ja katseen kuva herättää meidät kertomaan tarinaa itse. Jokainen omaamme.

Katsoja tunnistaa tarinan

Kun katsoja tunnistaa kuvasta ihmisiä ja/tai tilanteen, hän osaa jatkaa tarinaa mielessään. Silloin kun katsoja kokee ahaa-elämyksen tai löytää kuvan tarinasta laajempia yhteyksiä, on tarina erityisen vaikuttava. Tässä on Bloomberg Businessweekin helmikuussa 2014 julkaisema uutiskuva, jossa Putin ja Medvedev katsovat pettyneenä Venäjä – Slovakia lätkäottelua.

Kun kuvaa katsoo viime viikkojen uutisia ajatellen, kertoo se hyvinkin erilaisen tarinan kuin vain pettyneiden lätkäfanien tunteisa.
Kuvien kertomat tarinat muodostuvat vasta omien tunteidemme, muistojemme ja tietojemme suodattamina. Siksi sama kuva kertoo jokaiselle eri tarinan.

Kuvan tarina on itse kerrottu

General Electric käyttää Tumblr-sivuaan visuaaliseen tarinankerrontaan ja osallistaa yleisöään aktiivisesti. Toukokuussa 2014 GE järjesti InstaWalkin tuulivoimalalle. Kuusi fania pääsi tutustumaan tuulivoimalaan ja kertomaan kokemansa kuvatarinoina Instagramissa.

Kun tarinankertojana ja kuvittajana saa olla “kuka vain”, ovat tarinatkin väistämättä aidompia ja antavat erilaisen kuvan kohteestaan. GE:n tuulivoimalakuvia katsellessa tulee miettineeksi, kuka tarinoissa on lopulta päähenkilö. Tuskinpa tuulivoimala tai edes GE. Päähenkilönä ainakin näiden kuvien tarinoissa ovat fanit, jotka Instagramissa hehkuttavat kuvia ja kokemuksiaan. Instawalk on ollut heidän pienimuotoinen sankarin matkansa.

Visuaaliseen tarinankerrontaan on tarjolla valtavat määrät ohjeita ja hyviä blogipostauksia. Tässä yksi hauska postaus Click it up a notch -blogista.
Jos taas kaipaat teoreettisempaa näkökulmaa visuaalisiin tarinoihin, tutustu tähän Daniela Molnarin esitykseen Slidesharessa.

Tärkeintä on muistaa, että visuaalisissakin tarinoissa yleisö on se joka lopulta kertoo tarinan. Siksi kaikkein tärkeintä on olla aito ja yhdenmukainen. Unohdetaan ne muoviset yritysesittelyiden ja rekryilmoitusten kuvat, eikö niin?