Category

Tarinankerronnan taito

10 käytännön vinkkiä tarinankertojalle

By | Esiintyminen, Johtaminen, Tarinankerronnan taito | No Comments

tarinankerrontavinkki

Olin muutama päivä sitten pitämässä tarinankerrontavalmennusta esimiesporukalle. Teema tuntui kolahtavan! Tarinat ovatkin erinomainen tapa viestiä, jakaa hyviä käytäntöjä ja rakentaa luottamusta. Kaikki tärkeitä juttuja esimiestyössä. Valmennukseen sisältyi 10 käytännön vinkkiä tarinankertojalle, jotka tässä kaikkien iloksi ja hyödyksi.

10 tarinankerrontavinkkiä

1. Kerro tarinoita, jotka tuntuvat merkityksellisiltä sinulle
Tunne välittyy ja simppelikin tarina kolahtaa, kun se on aito

2. Mieti millaista reaktiota toivot ja mikä on tarinan call to action
Haluatko opettaa vai innostaa? Millainen tarina ja kulma tilanteeseen sopii?

3. Tee selväksi oma suhteesi tarinaan
Oletko yksi henkilöistä? Kerrotko jonkun toisen tarinaa? Miten sen voi tuoda luontevasti esille

4. Tunne yleisösi/osallistujasi
Kuvittele itsesi yhdeksi yleisöstä. Millaisin korvin hän tarinan kuulee ja miten hän sen kokee? Mikä häntä siinä kiinnostaa ja liikuttaa?

5. Kerro tietystä ajasta, paikasta ja tapahtumasta
Näin tarina syntyy kuin itsestään

6. Käytä elävää kieltä
Puno mukaan yksityiskohtia, jotka tuovat eloa ja kiinnostavuutta

7. Maalaa kuvia kuulijoiden mieleen
Tarinan kuulijat muistavat mielensä kuvien sarjan ja millaisia tunteita heissä heräsi, eivät välttämättä niinkään sanoja

8. Muista etiikka
Muunna tarvittaessa esim. paikkoja ja nimiä, mutta tuo muuntelu ja sen motiivit esille

9. Anna mahdollisuus oivaltaa
Mieti miten voisit rakentaa tarinan niin, että yleisölle jää mahdollisuus oivaltaa itse

10. Kuuntele, kuuntele ja kuuntele
Miten tarina resonoi? Millaista keskustelua sen pohjalta virisi? Mitä opit kun kuuntelit muiden tarinoita ja reaktioita?

5 tapaa hyödyntää tarinaa esityksissä

By | Esiintyminen, Puhetaito, Tarinankerronnan taito | 2 Comments

CC BY NC 2.0

Kuva: JohnDiew0107, Creative Commons lisenssi CC BY NC

1. Rakenna koko esitys tarinanrakenteeseen

Monomyytti, draaman kaari, sparklines, false start. Tässä mainiossa Sparkolin blogikirjoituksessa on kuvattu kahdeksan klassista tarinankerrontatekniikkaa esimerkeillä ryyditettynä. Katso vaikka kuinka loistavan puheen tarinankerronnan mestari, J.K. Rowling, pitää Harwardin valmistujaisjuhlassa.

 2.Aloita esitys tarinalla, kuljeta sitä mukana ja/tai palaa siihen lopuksi

Jos koko esityksen rakentaminen tarinanmuotoon tuntuu liian haasteelliselta, aloita tarinalla. Tarinassa voi piipahtaa pitkin esitystä tai ainakin palata siihen vielä lopuksi.

3. Käytä tarinassa päähenkilöä, johon voi samaistua

Herätä hahmo eloon kuvaamalla häntä ulkoisesti, mutta kerro myös millaisia tavoitteita ja motiiveja hänellä on. Vai kertoisitko autenttisen tarinan itsestäsi?

4. Sisällytä esitykseen ripaus draamaa

Hyvä tarina ei ole latteaa mössöä vaan siinä on avaintapahtumia ja jonkinlainen kiinnostusta ylläpitävä jännite. Kuvaa lähtötilanne, miten siitä kehkeytyy konflikti ja kuinka tilanne ratkeaa.

5. Herätä visuaalisia mielikuvia

On tärkeää, että yleisö näkee tarinan mielessään. Se edistää myös muistamista. Abstrakteja, täysin käsitteellisellä tasolla olevia asioita on mahdoton nähdä sielunsa silmin. Konkretiaa tarjoilevaa tarinaa sen sijaan voi pyörittää mielikuvituksensa leffateatterissa. Visuaalisuutta voi tietenkin hyödyntää myös oikein käytetyn esitysgrafiikan avulla. PowerPoint ei ole aina paholaisesta. Jos haluat lisää esiintymisoppien päivitystä tällä alueella, pistä korvan taakse Outi Lammin syksyllä 2015 ilmestyvä kirja Vaikuta visuaalisesti.

Vinkit voivat auttaa teknisesti tarinankerronnassa, mutta kuten Mussabillekin sanoin sparraussession lopuksi, tärkeintä on kuitenkin luottaa tarinaan ja uskoa, että sillä saa yhteyden yleisöönsä.

 

Tuo tarinankerronta osaksi johtajien, esimiesten ja HR:n työkalupakkia

By | Muutosjohtaminen, Organisaatiokulttuuri, Tarinankerronnan taito | No Comments

4710296994_ec3a483e62_b
Kuva: Namuit, CC BY 2.0

Kuka teillä johtaa yrityksenne tarinankerrontaa? Ai, ei kukaan? Tiesitkö, että tarinanne tulee silti kerrotuksi?
Strategiaa tukevan linjakkaan tarinan sijaan voi maailmalla liikkua firmastanne mitä juttuja tahansa.

Satunnainen asiakaskokemus Facebookissa, nykyisen tai entisen työntekijän kaverilleen heittämä juttu yrityksen tekemisistä tai kilpailijan kertoma tarina siitä millainen yrityksenne ”oikeasti” on. Tällainen tarinankerronta on johtamatonta, satunnaista ja ennen kaikkea toisten käsissä. Käytäväparlamenteissa puolestaan kerrotaan tarinoita yrityksen strategiasta, ehkä kovin erilaisia kuin johtotiimin kokouksissa. Tarinat eivät jää kertomatta, siitä voimme olla varmoja.

Hyvä tarina myy, siksi markkinoijat osaavat hyödyntää tarinoita ja myyjät ovat kertoneet niitä aina. Tarinankerronta ei kuitenkaan ole vain asiakaskokemuksen rakentamisen tai ulkoisen viestinnän työkalu, vaan tärkeä osa hr:n, johdon sekä esimiesten työkalupakkia.

Tarinoilla viestit paremmin strategiasta

Vuonna 2008 Ericssonin Australian ja Uuden Seelannin toimintojen sisäisen viestinnän päälliköllä Sonia Aplinilla oli ongelma. Yrityksen uusittu strategia piti saada toimimaan, vaikka tuoreessa henkilöstökyselyssä oli saatu murskapisteet sekä henkilöstön tietoisuudesta että johdon kyvystä viestiä strategiasta. Talousromahdus ei auttanut tilannetta.

Aplin sai ratkaisuidean Yhdysvaltojen presidentinvaaleista. Obama ja tämän vaalikoneisto käyttivät tarinankerrontaa tehokkaasti äänestäjiin vaikuttamisessa. Aplin järjesti yhteistyössä australialaisen konsultin Gabrielle Dolanin kanssa johdolle ja esimiehille työpajan strategian sisäistämisestä ja tarinankerronnasta. Ytimenä oli, miten esimiehet ja johto voivat edistää strategiaa kertomalla ja kuuntelemalla henkilöstön tarinoita.

Alkuepäilysten jälkeen esimiehet ymmärsivät tarinankerronnan hyödyt ja strategiasta viestiminen eteni huomattavalla draivilla. Seuraavan vuoden henkilöstökyselyssä johdon kyvyn kommunikoida strategiasta arvioitiin parantuneen 18 pistettä ja henkilöstön strategiatietoisuuden 11 pistettä sadasta. Tarinankerronta jäi yritykseen osaksi esimiesviestintää.

Yrityksen strategian onnistuminen edellyttää usein, että henkilöstö muuttaa toimintaansa ja omiakin tavoitteitaan strategian mukaiseksi. Powerpointin pallukkalistojen ja kaavioiden sijaan tarinat, joissa samaistuttava päähenkilö toimii strategian mukaisesti, ovat takuulla tehokkaampi tapa viestiä siitä, mitä strategia käytännön puheena ja toimintana tarkoittaa. Tarinoiden voima on niiden käytännöllisyydessä. Hyvin kerrotut tarinat, varsinkin jos henkilöstölle annetaan mahdollisuus osallistua tarinankerrontaan, sitouttavat ja motivoivat.

Malliesimerkki henkilöstön osallistamisesta yhteisen unelman luomiseen tarinankerronnan keinoin on suomalainen ohjelmistoyritys Vincit. Vincitissä osataan käyttää tarinoita monella tavalla sisäisessäkin kehittämisessä.

Hiljainen tieto esiin tarinankerronnalla

Hiljainen tieto on sananmukaisesti hiljaa. Tarinankerronta on oivallinen keino sanoittaa ääneen hiljaista osaamista ja faktatietoa. Tässä Yhdysvaltojen avaruusorganisaatio NASA on toiminut maailmalla edelläkävijänä jo vuosia. NASAn tiedonhallinnan strategian kulmakivenä on tavoitteellisesti johdettu tarinankerronta. Tie tähän pisteeseen on itsessäänkin kiehtova vaikeuksien kautta voittoon -oppimistarina.

NASAn ASK-lehden päätoimittaja Don Cohen on sanonut, että tarinan rakentaminen on jo itsessään oppimisprosessi. Ymmärrät mitä tapahtui kun

  • päätät mistä tarina alkaa
  • valitset merkitykselliset tapahtumat ja asiat
  • määrittelet syyt ja seuraukset.

NASAn chief knowledge officer Ed Hoffmanin mukaan paras tapa oppia on tekeminen, mutta se on liian kallista ja riskialtista. Tarinat ovat halvempi ja luovempi tapa oppia, vaikka istuttamalla projektipäälliköt yhteen jakamaan tarinoita onnistumisista ja epäonnistumisista. Heidän tarinoissaan päähenkilöt kohtaavat haasteita, tekevät valintoja ja ratkaisevat ongelmatilanteita.

Faktapitoinen dokumentaatio ei useinkaan ole ihmislähtöistä. Tarinoilla sen sijaan voi inhimillistää myös datan ja rakentaa siitä ymmärrettäviä tapahtumia. Excelistä ei saa sellaisenaan tarinaa, eikä pidäkään, mutta tilaston, tutkimuksen tai analyysin ydinviestin pukemiseen muistettavaksi ja ymmärrettäväksi tarinan muoto auttaa.

Tarinankerronta haltuun

Yrityksen tarinankerronnan tietoinen johtaminen on avaintekijä paitsi brändin myös yrityskulttuurin rakentamisessa. Yrityskulttuurin kehittämisessä tarinankerronta on Suomessa vielä vähän käytetty työkalu. Tarinankerronnan konsultteja ja koulutusta tarjoavia valmennusyrityksiä on onneksi Suomessakin, samoin opaskirjoja. Tuoreimpina Storytelling-blogissakin vieraskirjoituksia julkaisseen Anne Kalliomäen Tarinallistaminen, palvelukokemuksen punainen lanka sekä bloginpitäjien Storytelling työkaluna – vaikuta tarinoilla bisneksessä.

 

Tämä bloggaus on julkaistu myös Markkinointi-instituutin Muutoksen ammattilaiset -blogissa 13.3.2015.

Storytelling & asiakaskokemus : hyvä asiakaskokemus generoi hyviä tarinoita

By | Markkinointi ja viestintä, Palvelumuotoilu & Design Thinking, Tarinankerronnan taito | No Comments

 ”Create a platform for generating memories and stories.”

Kuva: Flickr, bunnicula CC BY ND 2.0 (Creative Commons lisenssi)

Miten tarinankerronta ja asiakaskokemus liittyvät toisiinsa? Meillä oli mahtava tilaisuus kertoa näkemyksiämme huoneelliselle kiinnostuneita kuulijoita. Viestintätoimisto Cocomms järjesti Gurutalk-tilaisuuden, jonka aiheena oli asiakaskokemus ja yleisönä viestinnän porukkaa ja johtoa.

Tarinankerronnan ja asiakaskokemuksen välillä on kolme siltaa

  1. Tarinoiden avulla voit kehittää parempia palveluita ja parempaa asiakaskokemusta
  2. Hyvä asiakaskokemus saa asiakkaat kertomaan palvelustasi tai tuotteestasi tarinoita
  3. Tarina on keino erottautua. Prosessit, tuotteet ja palvelut voidaan kopioida, mutta tarina on uniikki.

Kaikki kolme ovat kiinnostavia aiheita ja oman blogauksen arvoisia. Jostain pitää kuitenkin aloittaa. Aloitetaan keskimmäisestä eli miten hyvä kokemus generoi asiakkaiden kertomia tarinoita.

Auta asiakasta kertomaan tarina – se tehoaa!

“Create a platform for generating memories and stories.” Näin hurmaavan runollisesti sanoo Tony Hsieh, Zapposin toimitusjohtaja. Zappos tarjoaa ehkä maailman ylivertaisinta asiakaskokemusta. Tavoitteena on jättää muistoja ja saada asiakkaat kertomaan tarinoita kokemuksestaan. Asiakaspalveluun sijoitettu raha on Zapposille markkinointi-investointi. Ilahtunut asiakas kertoo hyvää eteenpäin, on lojaali ja ostaa uudestaan.

Jos et asu tynnyrissä, tiedät että word of mouth ja suosittelu tehoavat paljon paremmin kuin mainonta. Mutta kuinka saat asiakkaan kertomaan niin, että se tehoaa? Jos pyörit vaikkapa TripAdvisorissa lueskelemassa hotelliarvioita viikonloppureissuasi varten, minkälainen arvio saa sinut buukkaamaan huoneen?

Tutkijat Hulda Black ja Scott Kelley Kentuckyn yliopistosta kävivät läpi valtavan määrän asiakkaiden kirjoittamia nettiarvioita hotelleista ja testasivat millaiset arviot purivat parhaiten. Yllätys yllätys, tutkimus osoitti, että tarinalliset arviot koettiin hyödyllisimmiksi.

Mikä tahansa arvio ei ole tarinallinen. Toteamus, mielipide tai nariseva nillitys ei ole vaikuttava asiakastarina.

Tarinallisen asiakasarvion kuusi elementtejä

  1. Arviossa täytyy olla henkilöhahmo tai hahmoja.
  2. Arvion täytyy herättää luottamusta. Kirjoittajasta täytyy siis tietää jotain konkreettista esimerkiksi ammatti tai kotipaikka.
  3. Arviossa oli jokin kiinnostava yksityiskohta, joka jää mieleen. Esimerkiksi pikkupojan vahingossa hotelliin unohtunut unilelu sai työpaikan hotellin kadonneiden tavaroiden toimistosta ja oman kulkukortin. Kuvat lähetettiin pikkupojalle, joka myöhemmin sai toki myös unilelunsa takaisin.
  4. Kerronta täytyy tulla vertaiselta. Ylhäältä tuleva, holhoava tapa ei pure.
  5. Alku ja loppu ovat tärkeitä. Mistä tapahtumat alkavat ja miten ne päättyvät.
  6. Draama kiehtoo meitä ihmisiä, koska moka ja miten se ratkaistaan on paras tarina! Jos yritys mokaa, se voi hyvittää tekonsa eeppisen hienolla, odotukset ylittävällä tavalla ja se on tarinan arvoista.

Mikä tahansa kysymys tai lähestymistapa ei kuitenkaan saa asiakkaan tarina-arkkua auki. Tuloksena voi olla mielipide, toteamus tai jopa se nillitys. Tarinoita pitää houkutella oikeilla kysymyksillä tai pyydä asiakasta jatkamaan jo aloitettua tarinaa.  Nämä ja pari muuta vinkkiä löydät Gurutalkin esityksestämme.

 

Miten kerrot arkisesta asiasta hyvän bisnestarinan (eli kertomus siitä kuinka Ira Glassin ajatelma piinasi kirjailijoita)

By | Kirjan tarina, Tarinankerronnan taito | No Comments

 “Great stories happen to those who tell them.”


Kuva: umjanedoan via Compfight cc by 2.0 (Creative Commons -lisenssi)

Oletko vakuuttunut, että bisnestarinankerronta on tärkeää, mutta et tiedä mistä ihmeestä revit tarinoita? Et todellakaan ole ainoa! Tämä tuntuu olevan varsin yleinen ahdistuksen aihe. Oma yrityksesi tekee tylsiä ja tavallisia asioita. Toimialakin on kiehtova kuin arkisen harmaa villasukka. Helppoahan se on jossain Patagoniassa. Siellä voidaan ammentaa loputtomista inspiroivista, elämäntyyliin liittyvistä tarinoista, kuten linkistä avautuvassa hienossa videossa selviää.

Tarinankertojagurut kuitenkin väittävät kivenkovaan, että ihan tavallisesta ja tylsästä asiasta voi kertoa kiinnostavia tarinoita. Jujuna on löytää sellainen lähestymistapa, joka linkittää tarinan yleisölle tärkeisiin asioihin. Älä siis yritä kertoa vakuuttavaa tarinaa ilmastointiputkista, vaan kerro miten pelastitte aikatauluhaasteiden kanssa painivan rakennusfirman viime hetkellä tai kuinka asiakasfirman työteho säilyi heinäkuun helteilläkin erinomaisella tasolla ihanan viileässä avokonttorissa.

Amerikkalainen radiopersoona Ira Glass kiteyttää hienosti, että ”Great stories happen to those who tell them.” Ihan tavallisistakin asioista voi kertoa kiinnostavalla tavalla. Hyvät tarinankertojat eivät ole välttämättä kokeneet sen kummempia seikkailuja kuin muutkaan. Heillä vain on kertomisen taito.

Halusimme sisällyttää Glassin ajatuksen kirjaan lukijoitamme kannustamaan, mutta se ei ollut ihan helppoa. Elokuun illat alkoivat pimentyä. Kirjan painopäivän deadline lähestyi kuin juna. Olohuoneen pöydän päällä paloi valo, jonka kajossa pitkän työpäivän paahtanutta kirjailijaa väsytti ja turhautti. Kyseessä oli teknisesti pikkujuttu. Ira Glassin oivalle sanonnalle täytyi vielä löytää hyvä suomennos. Henkisesti kyseessä oli kuitenkin viimeinen venyminen. Jostain piti kaivaa vielä sen verran tahdonvoimaa, että tämäkin yksityiskohta selätettäisiin. Voi tuska.

Koko sanonta oli jo kertaalleen päätetty kustannustoimittajan kanssa jättää pois kirjasta. Kuten Tarja totesi: If you are in doubt, delete it. Mutta sieltä se Glass nousi kuolleista väsynyttä piinaamaan. Useita vaihtoehtoja oli pyöritelty edestakaisin singahdelleissa sähköposteissa, mutta mikään ei tuntunut vangitsevan Glassin ajatusta sen ansaitsemalla tavalla. Onneksi Talentumin toimistolla oli virkeää porukkaa, joilta löytyi lopulta varsin kelvollinen ehdotus.

Glass oli aiheuttamansa vaivan arvoinen. Hänen viestinsä on niin tärkeä. Tavallisestakin saa kiinnostavan tarinan. Vaikuttavan tarinan taimi voi piilotella hyvin arkisissa asioissa. Kuulet sen kahvipöydässä tai käytäväkeskustelussa. Ehkä asiakas sanoi tapaamisessa jotain kiinnostavaa. Kenties firman kokenut konkari kertoi tapauksesta, joka sai kaikki nauramaan niin, että vesi valui silmistä.

Näin tunnistat tarinantaimet

Kokeilepa seuloa arjestasi tarinanaiheita esimerkiksi alla olevilla kriteereillä.  Jos joku näistä täyttyy, olet todennäköisesti löytänyt hyvän tarina-aihion.

  1. Herättääkö jokin asia tai tapahtuma tunteita? Saako se sinut yllättymään, kauhistumaan tai hymyilemään?
  2. Onko tapahtumassa henkilö, hahmo tai jokin muu selkeä toimija, johon voi samaistua?
  3. Herättikö tapahtuma tai asia visuaalisia mielikuvia?
  4. Voiko tapahtuman linkittää johonkin isompaan teemaan? Esim. toteuttaako joku omaleimaisella tavalla organisaation arvoja?
  5. Haluatko spontaanisti kertoa asian eteenpäin?
  6. Jäikö asia pyörimään mieleen pidemmäksi aikaa?
  7. Onko asiassa jokin kiinnostava yksityiskohta?

Äsken kertomani pikku tarina kirjailijan käännöstuskasta täytti montakin kriteeriä. Päähenkilö löytyy. Yllätys, yllätys,  se on allekirjoittanut.  Ehkä pystyit samaistumaan angstiini? Halusin kertoa tämän arkisen pikku tapahtuman spontaanisti eteenpäin. Se jäi myös pyörimään mieleeni. Kiinnostavia yksityiskohtiakin löytyy. Ehkä näit sielusi silmin tuskastuneen kirjailijan lampun kajossa?

Ja miten Glassin ajatelma käännettiin? Se selviää kirjasta. Sieltä löydät myös lisää apuja tarinan sorvaamiseen.