Category

Futures thinking

Tarinankerronta ja tulevaisuus

By | Futures thinking, Organisaatiokulttuuri | No Comments

KristianBjornard  (CC BY-SA 2.0)
Kuva: KristianBjornard Creative Commons lisenssi CC BY 2.0

Viime tiistaina suomalaisen pelifirma Grand Crun kalliolainen takkahuone oli täynnä tulevaisuutta. Futures Specialists Helsinki –verkoston tapaamisen teemana oli tarinankerronta ja meillä oli ilo päästä puhumaan lempiaiheestamme kaupungin fiksuimmalle yleisölle. FSH on verkosto eri alojen ammattilaisia, joita tulevaisuusajattelu yhdistää. Verkoston perustivat Minna Koskelo ja Pauli Komonen. Komonen on töissä 15/30 Research – tutkimus ja trenditoimistossa ja Minna onkin tuttu aiemmasta bloggauksesta. Tarinankerronta-iltaa emännöi yksi Grand Crun perustajista Celine Pasula.

Välkkyvässä keskustelussa nousivat esille seuraavat teemat tarinoista ja tarinankeronnasta.

Kulttuuri, joka kuplii brändipinnan alla

90-9-1, 80-20. Internetistä liikkuu monta prosenttimyyttiä, joiden ideana on osoittaa, että suurin osa internetin käyttäjistä on passiivisia lukijoita, kuuntelijoita ja katselijoita. Päteekö sama suhde silloinkin kun puhutaan tarinankerronnasta yrityksissä? Onko yrityksissä lopulta suuri yleisö, joka mieluummin kuuntelee passiivisena ja pieni joukko, joka kertoo yrityksen tarinaa?

Ei välttämättä. Kun kulttuuri on hyvä, kaikki kertovat tarinoita. Parhaimmillaan henkilöstö kertoo tarinoita, jotka voivat olla kullekin omia ja erilaisia, mutta ytimeltään osa samaa yhdenmukaista yrityksen perustarinaa. Henkilöstön tarinat ovat brändipinnan alla kuplivan kulttuurin kuva.

Jos yritys olisi kolikko, sen toinen puoli olisi brändi ja toinen puoli yrityksen ydintarina. Virhe tapahtuu siinä, kun yritykset panostavat rahat brändimarkkinointiin, mutta eivät siihen, että henkilöstöä rohkaistaisiin jakamaan ja kertomaan tarinoita. Huonoimmillaan henkilöstön tarinankerronnan laiminlyönti johtaa siihen, että yksilöiden tarinat alkavat hajota ja pian henkilöstö kertoo eri tarinoita eri suuntiin. Lopulta käy niin, että ydin hajoaa, tarinat hajoavat ja koko yrityksen hajoaminen näkyy pian ulospäin.

Miten kertoa tarinoita yritysten vastuullisuudesta?

Vastuullisuus on teema, josta olisi jo pitänyt tulla yrityksissä arkea. Kestävää kehitystä, eettisyyttä ja vastuullisuutta, millä nimellä asiasta puhutaankaan, ei enää tarvitse alleviivata ja osoitella. Siksi tarina, joka kertoo yrityksen vastuullisuudesta, kannattaa rakentaa toisin:

  • Kerro tarina jostain muusta, älä kestävästä kehityksestä.
  • Kerro positiivinen tarina, älä liioittele
  • Kerro osallistava, humaani tarina.
  • Anna yleisön yhdistää pisteitä ja koota tarina itse. Yllätä ja anna yllättyä.

Facebook on tarinankertoja

Entisajan leirinuotio ja nykypäivän twitter ovat täysin erilaisia ympäristöjä. Tarinat, joita niiden ympärillä kerrotaan ovat silti samoja. Vai ovatko? ”Story is the same. It’s the telling of the story that is changing.”

Tämä sitaatti transmediaguru ja kokemusmuotoilija Lance Weilerilta herätti vastalauseita. Onko todella niin, että tarina pysyy samana? Eikö uusi teknologia ja digitoraalinen aika ole muuttanut tarinankerronnan ydintä? Tarinoita on ainakin enemmän ja niitä on kaikkialla. Tarinoiden runsaudesta on helppoa valita vain itselle ja omiin arvoihin sopivat tarinat. Samalla meistä on kasvanut kriittisempiä ja analyyttisempiä tarinoiden tulkitsijoita. Vai onko? Ehkä olemmekin sokeita tarinoille.

Facebook on aikamme suuri tarinankertoja. Se valitsee mitä käyttäjät näkevät ja rakentaa haluamaansa tarinaa silmiemme eteen. Me päivitämme elämäämme Facebookiin, ja luulemme kertovamme tarinoita, kun oikeasti olemmekin osasia tarinasta jota kerrotaan meidän avullamme.

Keskustelu päättyi pohdintaan siitä miten ja millaisia tarinoita tulevaisuuden sukupolvet kertovat ja miten kaikilla sukupolvilla on omat tarinansa ja tarinaresonanttinsa. Tulevaisuuden suola on siinä miten eri sukupolvet, kulttuurit ja arvomaailmat saavat rakentaa yhteistä kokemusta tarinoiden kakofoniasta.

Katse tulevaisuudessa – tarinankerronta ennakoinnin työkaluna

By | Futures thinking, Muutosjohtaminen, Palvelumuotoilu & Design Thinking | One Comment

Haastattelussa tulevaisuusspesialistit Minna Koskelo & Anu Nousiainen

Minna Koskelo & Anu Nousiaine

Minna Koskelo & Anu Nousiainen
kuva: Pauli Komonen

Jututimme Minna Koskeloa ja Anu Nousiaista tulevaisuusajattelusta, ennakoinnista ja tarinankerronnasta. Miksi yritysten pitää panostaa ennakointiin ja miksi tarinankerronta on niin hyvä työkalu siinäkin työssä?


Katse tulevaan!

Vuoden vaihtuessa on luontevaa pohdiskella tulevaisuutta. Netti täyttyy erilaisista trendianalyyseistä ja arvioista mikä on kuuminta hottia tulevana vuonna. Kotonakin valetaan tinoja ja ennustellaan.

Yleensä työelämässä ei kuitenkaan pahemmin ehdi tulevaisuutta ajatella. Kuinka paljon työajastasi kuluu menneen raportoimiseen tai tulipalojen sammutteluun ja kuinka paljon ehdit tähytä tulevaisuuden näköaloja? Osaatko vaikkapa hahmottaa miltä uskot maailman näyttävän viiden vuoden päästä ja mitä muutokset mahdollistavat?

Tulevaisuuskestäväksi Futures Fit -mallilla

Minna Koskelo ja Anu Nousiainen ovat ennakoinnin ja tulevaisuusajattelun asiantuntijoita. Heistä yrityksien pitäisi hahmottaa tulevaisuuksia tavoitteellisesti ja ammentaa ennakoinnista kilpailukykyä. Ennakointi ei saa jäädä kivaksi työpajapuuhasteluksi, vaan sen pitää tukea liiketoimintaa.

Sekä Minna, että Anu ovat tehneet uransa aikana paljon töitä ennakoinnin ja trendien parissa. Minna aiemmin TBWAlla ja Anu Nokialla. Minna on myös ollut perustamassa Futures Specialists Helsinki -ryhmää. Nykyään he muuttavat maailmaa yrittäjinä ja opettavat Laurea ammattikorkeakoulussa tulevaisuusajattelua ja ennakointia.

Minna & Anu: ”Toimijoina teemme, yhteiskehitämme ja fasilitoimme organisaatioille päätöksentekovälineitä, jotka nostavat samalla ihmisten kyvykkyyksiä rakentaa yhteistä tulevaisuuttaan ja kehittää systeemiajattelua arvonluonnissa. Tarjoaman, strategian ja vision välistä vuoropuhelua ylläpidetään ja toiminnallistetaan Futures Fit -mallin avulla, jossa muotoilu ja tulevaisuus kohtaavat. ”

Hyvä käytännön esimerkki Futures Fit -mallin soveltamisesta löytyy Kuntaliitosta, jossa hyvinvointiin liittyvä ennakointityö nousi Talouselämän otsikoihin. Ennakointityön tuloksista rakennettiin käsin kosketeltavia prototyyppeja. Pahvilaatikoista, helmistä, lehtikuvista ja legoista syntyi muun muassa malli uudenlaiselle, tulevaisuuden hyvinvointikeskukselle.

Minna: “Yhdistämällä mutoiluajattelua ennakointiin tulevaisuuden mahdollisia ratkaisuja voidaan mallintaa ja prototypoida ja viedä ihmisten testattavaksi aikaisessa vaiheessa. Haluamme tuoda yhteiskehittämisen ja ihmiskeskeisen lähestymisen myös ennakointiin. Tulevaisuuksien näkyväksi tekeminen luo yhteistä ymmärrystä.”

Tarinat ennakoinnin työkaluna

Strategisessa ennakoinnissa on paljon erilaisia menetelmiä ja kehikoita, joilla tulevaisuuksia voi hahmottaa ja jalostaa löydöksiä. Tarinankerronta on hyvä työkalu monellakin tavalla. Esimerkiksi Lappeenrannan teknillisen yliopiston ja Stanfordin yhteistyönä syntyneessä ”pelikirjassa” Playbook for Strategic Foresight & Innovation esitellään draamallinen Futuretelling-menetelmä.

Tarina voi myös herättää abstraktin tulevaisuusskenaarion eloon luomalla sille kontekstin ja tekemällä siitä inhimillisen, kiinnostavan ja tunteisiin vetoavan.

Anu & Minna: ”Tarinankerronta ihan keskeistä ennakoinnissa. Tarinat luovat yhteistä ymmärrystä prosessin alussa. Kun organisaatiossa puhutaan asiakkaiden haasteista, sieltä löytyy organisaation mentaliteetti ja millainen meininki yrityksessä. Se on tärkeää kun myöhemmin arvioidaan yrityksen vahvuuksia ja kyvykkyyksiä tunnistettuihin mahdollisuuksiin peilaten.”

Anu: ”Tarinankerronta on aivan oleellinen osa ennakointia myös siinä miten ennakoinnin löydökset viestitään. Erilaiset skenaariot, tulevaisuudet ja vaihtoehdot pitää kommunikoida niin, että ihminen ymmärtää ja innostuu. Viime kädessä tarinan formaattina voi olla vaikka sarjakuva tai manifesti kunhan lopputulos on organisaation näköinen ja puhutaan heidän kielellään. On tärkeää että ihmisillä syntyy tuloksiin omistajuus ja tunneside. Pitää syntyä fiilis, että minä olin mukana löytämässä näitä asioita! Näin ennakointityö myös kantaa hedelmää. Tunnistetut mahdollisuudet valjastetaan käyttöön kehitystyönä ja uusina toimintatapoina ja palveluina.”

Futuriikki kertoo tulevaisuuden tarinoita

Anu: ”Nokia teki hurjasti hyviä löydöksiä ja inspiroivia tulevaisuuskuvia, mutta ne jäivät jalkatyöstä huolimatta vain tiettyihin osiin organisaatiota eikä niitä uskallettu julkaista kuten historiikkia. Finnair puolestaan teki juuri tämän: julkaisi futuriikkinsa. Tulevaisuusajattelussa yhdistyy aina ilmiöiden ja kehityksen evoluutio (menneisyys), nykyhetken löydökset ja vaihtoehtoiset polut tietyssä aikajanassa ja kontekstissa eteenpäin.”

Moni kansainvälinen yritys on julkaissut ennakointityönsä tuloksia upeina visuaalisina videotarinoina kuten DHL.

Minna ja Anu kertovat, että tulevaisuusskenaariot voi myös kokea fyysisinä tiloina. Miltä tuntuisi tehdä strategiatyötä tulevaisuudessa?

Jaettu tarina tulevaisuudesta yhdistää

Minna: ”Yksittäiset signaalit ovat tähtiä, jotka pitää huomata ja niistä pitää saada rakennettua isompi kokonaisuus. Mahdollinen tulevaisuus, jonka pitäisi toimia päätöksenteon välineenä: missä organisaation pitäisi olla ja mitä pitäisi kehittää. Se on se iso tarina. Mikä on tavoitetila ja mitkä vaihtoehtoiset polut sinne vievät. Millaiseen tulevaisuuteen ja maailmaan yritys uskoo. Onko se sellainen tarina johon henkilöstö haluaa uskoa ja olla osallisena?”

Minna & Anu: ”Omassa ajattelussamme ja työkaluissamme, Futures Fit -mallissa, asetamme ihmisen aktiiviseksi toimijaksi keskiöön ja rakennamme tulevaisuuden arvonluontimalleja niin yksityisten kuin julkisten toimijoiden kanssa. Näistä systemaattisesti luoduista tarinoista syntyy tulevaisuuskestävä merkityksellistä arvoa luova toimintaekosysteemi.”

 Minnan & Anun vinkit tulevaisuusajattelusta kiinnostuneille

10 tapaa hyödyntää tarinankerrontaa bisneksessä

By | Futures thinking, Markkinointi ja viestintä, Muutosjohtaminen, Organisaatiokulttuuri, Palvelumuotoilu & Design Thinking | No Comments

Julistamme kirjan nimessä, että tarinankerronta on työkalu, jolla voit vaikuttaa bisneksessä. Mitä se oikein käytännössä tarkoittaa? Tässä 10 esimerkkiä.

 

Storytelling tools

Kuva: veryuseful cc via Compfight (Creative Commons -lisenssi)

 

 1. Tarina on työkalu strategiatyössä

Ontologisessa mielessä strategia oikeastaan on tarina. Kertomus siitä miksi ja mitä yritys tekee. Tarina on kuitenkin myös instrumentti, jonka avulla strategiaprosessia voidaan fasilitoida ja viestiä. Tarinoilla voi esimerkiksi osallistaa henkilöstöä ja luoda yhteistä näkemystä suunnasta. Suomen paras työpaikka, tamperelainen it-firma Vincit hyödyntää tarinoita monella tavalla. Myös strategiatyössään. Tarinallisessa strategiaprosessissa tiimit saivat työstää ja kertoa unelmansa vuodesta 2015. Millainen Vincit silloin on. Tarinoista nousi samoja teemoja, joiden pohjalta rakentui yhteinen, jaettu unelma. Prosessi jatkui niin, että henkilökohtaisten tarinoiden avulla visioitiin miten unelmatilaan päästään. Näin yksilötarinoista muodostui toimintasuunnitelma unelman saavuttamiseksi.

2. Tarinat toimivat muutosmittarina

Yrityksessä kerrotut tarinat kertovat yrityksestä paljon enemmän kuin www-sivuilla julistetut arvot tai johdon esittämä strategia PowerPoint. Narratiivisesta johtajuudesta väitellyt tutkija Tommi Auvinen esittää, että organisaation muutoksen tilaa voidaan mitata tarinoilla. Luonnontieteissä läpinäkyviä aineita värjätään, jotta niitä voidaan tutkia. Samoin yrityksessä valta on näkymätöntä kunnes se tehdään näkyväksi puheessa. Auvinen kehitti tutkijakollegansa kanssa tarinaindeksi-nimisen työkalun. Menetelmässä henkilöstöltä kerätyt tarinat tyypitellään. Kuinka paljon on muutosta vastustavia ja kuinka paljon puoltavia tarinoita. Tarinaindeksi tekee näkymättömän näkyväksi ja kertoo miten uusi strategia on ymmärretty tai mikä on organisaatiokulttuurin sen hetkinen tila.

3. Tarinat työkaluna ennakointityössä ja tulevaisuuden visioinnissa

Fiksu yritys on kiinnostuneempi tulevaisuudesta kuin menneisyydestä. Ennakointityöhön kannattaa panostaa! Ennakoinnissa tarinat ovat ihan keskeinen työväline. Ennakointiin liittyen käytetään joskus osuvaa termiä futuretelling, tulevaisuudesta kertominen. Tarina tekee tulevaisuusskenaariot konkreettiseksi, ymmärrettäviksi ja mielenkiintoiseksi. Toisaalta kyse on taas myös ontologisesta tasosta. Pystyykö johto luomaan tulevaisuusskenaarioiden pohjalta yhteisen tarinan, joka inspiroi henkilöstöä? Onko tarina sellainen, jossa he haluavat olla mukana? Haastattelimme pari viikkoa sitten kahta strategisen ennakoinnin ja bisneskehittämisen spesialistia, Minna Koskeloa ja Anu Nousiaista. Heidän näkemyksiensä pohjalta blogiin on tulossa ennakoinnista ja tulevaisuustarinoista ihan oma kirjoitus.

4. Tarinoiden avulla teet parempia rekrytointeja

”Varoittavia esimerkkejä ovat muun muassa työpaikkailmoitukset, joiden kertoma visuaalinen tarina muistuttaa valitettavan usein enemmän yritysversiota Stepfordin naisista kuin oikeaa elämää. ”, kirjoitti Tarja viime blogauksessa. Niinpä niin. Huono ja harhaanjohtava rekrytointiviestintä voi johtaa siihen, että yritykseen hakeutuu ihan vääränlaista porukkaa. Tekninen asioiden osaaminen ja työkokemus eivät riitä, jos uusi tyyppi ei sovi yrityskulttuuriin. HR-innovaattori Susanna Rantanen uskoo, että onnistunut rekrytointi on enemmän yhteensopivuuden varmistamista kuin CV:n tuijottelua. Kun Rantasen match & meet palvelu, Heebo auttaa asiakkaitaan, tarinat ovat tärkeitä. Rekrytoivan yrityksen ns. kulissien takaa kerrotut autenttiset tarinat ovat kuin terassinovet, joista työnhakija voi kurkata sisään ja miettiä sopisiko hän yrityskulttuuriin vai ei.

5. Tarinoilla saat asiakasymmärrystä

Asiakasymmärrys on menestyksekkään innovaatiotoiminnan perusta. Asiakkaat täytyy tuntea ja tietää mitä heille luo arvoa. Tarinat ovat hyvä keino päästä käsiksi asiakkaiden arvostuksiin, asenteisiin ja tiedostamattomiin tarpeisiin. Monessa laadullisessa tutkimusmenetelmässä nojataankin vahvasti asiakkaan kertomiin tarinoihin. Palvelumuotoilussa käytetään esimerkiksi palvelutarinoita, jossa asiakas kertoo omin sanoin tarinan jostain palvelukokemuksestaan. Tarinassa nousee esille asiakkaan merkittävinä pitämiä asioita. Se myös paljastaa mitä kaikkea asiakas mieltää kokemukseen kuuluvan. Esimerkiksi asiakkaan käsitys siitä mistä palvelukokemus oikeastaan alkaa ja mihin se päättyy, voi yllättää yrityksen edustajat. Vapaasti kerrotusta tarinasta nousee asioita, joita kyselyllä olisi mahdoton saada selville

6. Tarinoilla voi perehdyttää ja siirtää hiljaista tietoa

Kiinnostavat esimerkkitarinat ja caset kuuluvat jokaisen hyvän kouluttajan työkalupakkiin. Tarinat tekevät abstraktit asiat ymmärrettäviksi. Vaikka et kouluttaisi työksesi, joudut varmasti jossain vaiheessa perehdyttämään tai opastamaan muita. Tarinankerronta on oivallinen tapa perehdyttää uusiin työtehtäviin. Nykypäivän monimutkainen asiantuntijatyö tulee konkreettiseksi ja ymmärrettäväksi tarinan avulla. Tarinalla voit jakaa hyviksi havaitsemasi käytännöt mieleenpainuvalla tavalla. Tarina kertoo enemmän ja vaikuttavammin. Se ei kerro vain mitä tapahtui vaan miksi ja miten. Kuulija voi samaistua tarinaan ja elää tilanteen mielessään. Tarina jää myös paljon paremmin mieleen kuin vaikkapa ranskalaisin viivoin kirjoitettu toimintaohje.

7. Tarinoilla rakennat organisaatiokulttuuria

Tarinat ovat kuin sosiaalista liimaa, joka hitsaa porukan yhteen. Qualcomin Learningcenter toteutti joitain vuosia sitten 52 Weeks -ohjelman. Henkilöstö sai joka viikko sähköpostin, jossa joku qualcomilainen kertoi omasta työstään tarinan muodossa. Millaisia haasteita hän oli kohdannut työssään ja mitä hän oli matkan varrella oivaltanut. Mikä oli saanut hänet ajattelemaan tai tekemään työtään toisin. Learning center haastatteli ja editoi tarinat, mutta ne pidettiin mahdollisimman autenttisina. Qualcomilaisten keskuudessa 52 Weeks -ohjelma oli supersuosittu. Yksinkertaisuudessaan se oli tehokas vahvistaen yrityskulttuuria ja lisäten keskinäistä ymmärrystä muiden työstä.

8. Käytä tarinaa työelämänteksteissä

Oletko kirjoittanut muistiota palaverista, jota kukaan ei koskaan lukenut? Ehkä informoit intrassa uudesta projektista ja uutista kahlattiin läpi vain pari ensimmäistä riviä? Tarina tuo virkistävää vaihtelua kuiviin työelämän dokumentteihin. Herätä sisäinen tiedote eloon kirjoittamalla se tarinaformaattiin: kuka (tai ketkä) on asiassa päätoimija, mitä hän tavoittelee, millaisia vastuksia hänellä on edessään. Tai kerro asiakastapaamisesta silminnäkijäkuvaus, jota ryydität omilla tuntemuksillasi ja fiiliksilläsi. Kerro miten koit tilanteen itse.

9. Tarinoilla vaikutat muutostilanteissa

John P. Kotter on tunnettu muutosjohtamisen guru, joka uskoo vakaasti tarinoiden voimaan. Jos haluat saada ihmiset toimimaan eri tavalla, faktat eivät riitä. Ne puhuttelevat ainoastaan loogista järkeilyä, joka on vain pienen pieni jäävuorenhuippu ihmismielestä. Syvällä pinnan alla olevat tunteet ja asenteet jatkavat omaa elämäänsä ja tekevät jatkossakin ihan mitä itse tykkäävät. Jos selkeämpi ymmärrys faktoista riittäisi muuttamaan käytöstä, miksi ihmiset tupakoivat? Tokihan he tietävät miten tappavan vaarallista se on. Jos asiaan ei liity minkäänlaista henkilökohtaista tunnesidettä, ihmistä on vaikea saada muuttamaan toimintaansa.

Tai kuvittele vaikkapa vakuutusyhtiö, jonka toiminta oli ennen vakuutusrahojen maksamista sairaille. Jos yhtiö haluaa muuntautua tulevaisuudessa asiakkaidensa terveydenedistäjäksi, johto voi sanoa, että kuulkaas kaikki, nyt meillä ajatellaan ja toimitaan näin. Se tuskin tehoaa. Sen sijaan innostava tarina asiakasvastaavasta, joka auttoi nuorta äitiä huomaamaan poikansa diabetesriskin ja estämään sairastumisen puhuttelee paljon voimallisemmin.

10. Kerro oma tarinasi

Miten yleensä kerrot itsestäsi? Vakiosettiä on varmaankin kertoa kuka olet, mitä osaat, miten teet töitä ja millainen olet. Ilman esimerkkejä ja tarinoita näiden asioiden kertominen jää hyvin pinnalliseksi. Minä-tarina ovatkin bisnestarinankerronnan kulmakiviä.  Yksi tapa kertoa itsestäsi on tehdä se kolmen sinulle sattuneen avaintapahtuman kautta: haaste, valinta ja lopputulos. Minkä haasteen kohtasit? Minkä valinnan teit ja miksi? Mistä sait rohkeutta valintaan? Miltä tilanteessa tuntui? Mitä valinnan tuloksena tapahtui? Mitä opit ja mitä kuulijat voivat oppia tarinastasi?