Jan 14
2

Katse tulevaisuudessa – tarinankerronta ennakoinnin työkaluna

By | Futures thinking, Muutosjohtaminen, Palvelumuotoilu & Design Thinking | One Comment

Haastattelussa tulevaisuusspesialistit Minna Koskelo & Anu Nousiainen

Minna Koskelo & Anu Nousiainen
kuva: Pauli Komonen

Jututimme Minna Koskeloa ja Anu Nousiaista tulevaisuusajattelusta, ennakoinnista ja tarinankerronnasta. Miksi yritysten pitää panostaa ennakointiin ja miksi tarinankerronta on niin hyvä työkalu siinäkin työssä?


Katse tulevaan!

Vuoden vaihtuessa on luontevaa pohdiskella tulevaisuutta. Netti täyttyy erilaisista trendianalyyseistä ja arvioista mikä on kuuminta hottia tulevana vuonna. Kotonakin valetaan tinoja ja ennustellaan.

Yleensä työelämässä ei kuitenkaan pahemmin ehdi tulevaisuutta ajatella. Kuinka paljon työajastasi kuluu menneen raportoimiseen tai tulipalojen sammutteluun ja kuinka paljon ehdit tähytä tulevaisuuden näköaloja? Osaatko vaikkapa hahmottaa miltä uskot maailman näyttävän viiden vuoden päästä ja mitä muutokset mahdollistavat?

Tulevaisuuskestäväksi Futures Fit -mallilla

Minna Koskelo ja Anu Nousiainen ovat ennakoinnin ja tulevaisuusajattelun asiantuntijoita. Heistä yrityksien pitäisi hahmottaa tulevaisuuksia tavoitteellisesti ja ammentaa ennakoinnista kilpailukykyä. Ennakointi ei saa jäädä kivaksi työpajapuuhasteluksi, vaan sen pitää tukea liiketoimintaa.

Sekä Minna, että Anu ovat tehneet uransa aikana paljon töitä ennakoinnin ja trendien parissa. Minna aiemmin TBWAlla ja Anu Nokialla. Minna on myös ollut perustamassa Futures Specialists Helsinki -ryhmää. Nykyään he muuttavat maailmaa yrittäjinä ja opettavat Laurea ammattikorkeakoulussa tulevaisuusajattelua ja ennakointia.

Minna & Anu: ”Toimijoina teemme, yhteiskehitämme ja fasilitoimme organisaatioille päätöksentekovälineitä, jotka nostavat samalla ihmisten kyvykkyyksiä rakentaa yhteistä tulevaisuuttaan ja kehittää systeemiajattelua arvonluonnissa. Tarjoaman, strategian ja vision välistä vuoropuhelua ylläpidetään ja toiminnallistetaan Futures Fit -mallin avulla, jossa muotoilu ja tulevaisuus kohtaavat. ”

Hyvä käytännön esimerkki Futures Fit -mallin soveltamisesta löytyy Kuntaliitosta, jossa hyvinvointiin liittyvä ennakointityö nousi Talouselämän otsikoihin. Ennakointityön tuloksista rakennettiin käsin kosketeltavia prototyyppeja. Pahvilaatikoista, helmistä, lehtikuvista ja legoista syntyi muun muassa malli uudenlaiselle, tulevaisuuden hyvinvointikeskukselle.

Minna: “Yhdistämällä mutoiluajattelua ennakointiin tulevaisuuden mahdollisia ratkaisuja voidaan mallintaa ja prototypoida ja viedä ihmisten testattavaksi aikaisessa vaiheessa. Haluamme tuoda yhteiskehittämisen ja ihmiskeskeisen lähestymisen myös ennakointiin. Tulevaisuuksien näkyväksi tekeminen luo yhteistä ymmärrystä.”

Tarinat ennakoinnin työkaluna

Strategisessa ennakoinnissa on paljon erilaisia menetelmiä ja kehikoita, joilla tulevaisuuksia voi hahmottaa ja jalostaa löydöksiä. Tarinankerronta on hyvä työkalu monellakin tavalla. Esimerkiksi Lappeenrannan teknillisen yliopiston ja Stanfordin yhteistyönä syntyneessä ”pelikirjassa” Playbook for Strategic Foresight & Innovation esitellään draamallinen Futuretelling-menetelmä.

Tarina voi myös herättää abstraktin tulevaisuusskenaarion eloon luomalla sille kontekstin ja tekemällä siitä inhimillisen, kiinnostavan ja tunteisiin vetoavan.

Anu & Minna: ”Tarinankerronta ihan keskeistä ennakoinnissa. Tarinat luovat yhteistä ymmärrystä prosessin alussa. Kun organisaatiossa puhutaan asiakkaiden haasteista, sieltä löytyy organisaation mentaliteetti ja millainen meininki yrityksessä. Se on tärkeää kun myöhemmin arvioidaan yrityksen vahvuuksia ja kyvykkyyksiä tunnistettuihin mahdollisuuksiin peilaten.”

Anu: ”Tarinankerronta on aivan oleellinen osa ennakointia myös siinä miten ennakoinnin löydökset viestitään. Erilaiset skenaariot, tulevaisuudet ja vaihtoehdot pitää kommunikoida niin, että ihminen ymmärtää ja innostuu. Viime kädessä tarinan formaattina voi olla vaikka sarjakuva tai manifesti kunhan lopputulos on organisaation näköinen ja puhutaan heidän kielellään. On tärkeää että ihmisillä syntyy tuloksiin omistajuus ja tunneside. Pitää syntyä fiilis, että minä olin mukana löytämässä näitä asioita! Näin ennakointityö myös kantaa hedelmää. Tunnistetut mahdollisuudet valjastetaan käyttöön kehitystyönä ja uusina toimintatapoina ja palveluina.”

Futuriikki kertoo tulevaisuuden tarinoita

Anu: ”Nokia teki hurjasti hyviä löydöksiä ja inspiroivia tulevaisuuskuvia, mutta ne jäivät jalkatyöstä huolimatta vain tiettyihin osiin organisaatiota eikä niitä uskallettu julkaista kuten historiikkia. Finnair puolestaan teki juuri tämän: julkaisi futuriikkinsa. Tulevaisuusajattelussa yhdistyy aina ilmiöiden ja kehityksen evoluutio (menneisyys), nykyhetken löydökset ja vaihtoehtoiset polut tietyssä aikajanassa ja kontekstissa eteenpäin.”

Moni kansainvälinen yritys on julkaissut ennakointityönsä tuloksia upeina visuaalisina videotarinoina kuten DHL.

Minna ja Anu kertovat, että tulevaisuusskenaariot voi myös kokea fyysisinä tiloina. Miltä tuntuisi tehdä strategiatyötä tulevaisuudessa?

Jaettu tarina tulevaisuudesta yhdistää

Minna: ”Yksittäiset signaalit ovat tähtiä, jotka pitää huomata ja niistä pitää saada rakennettua isompi kokonaisuus. Mahdollinen tulevaisuus, jonka pitäisi toimia päätöksenteon välineenä: missä organisaation pitäisi olla ja mitä pitäisi kehittää. Se on se iso tarina. Mikä on tavoitetila ja mitkä vaihtoehtoiset polut sinne vievät. Millaiseen tulevaisuuteen ja maailmaan yritys uskoo. Onko se sellainen tarina johon henkilöstö haluaa uskoa ja olla osallisena?”

Minna & Anu: ”Omassa ajattelussamme ja työkaluissamme, Futures Fit -mallissa, asetamme ihmisen aktiiviseksi toimijaksi keskiöön ja rakennamme tulevaisuuden arvonluontimalleja niin yksityisten kuin julkisten toimijoiden kanssa. Näistä systemaattisesti luoduista tarinoista syntyy tulevaisuuskestävä merkityksellistä arvoa luova toimintaekosysteemi.”

 Minnan & Anun vinkit tulevaisuusajattelusta kiinnostuneille

Nov 24
2

Storytelling & asiakaskokemus : hyvä asiakaskokemus generoi hyviä tarinoita

By | Markkinointi ja viestintä, Palvelumuotoilu & Design Thinking, Tarinankerronnan taito | No Comments

 ”Create a platform for generating memories and stories.”

Kuva: Flickr, bunnicula CC BY ND 2.0 (Creative Commons lisenssi)

Miten tarinankerronta ja asiakaskokemus liittyvät toisiinsa? Meillä oli mahtava tilaisuus kertoa näkemyksiämme huoneelliselle kiinnostuneita kuulijoita. Viestintätoimisto Cocomms järjesti Gurutalk-tilaisuuden, jonka aiheena oli asiakaskokemus ja yleisönä viestinnän porukkaa ja johtoa.

Tarinankerronnan ja asiakaskokemuksen välillä on kolme siltaa

  1. Tarinoiden avulla voit kehittää parempia palveluita ja parempaa asiakaskokemusta
  2. Hyvä asiakaskokemus saa asiakkaat kertomaan palvelustasi tai tuotteestasi tarinoita
  3. Tarina on keino erottautua. Prosessit, tuotteet ja palvelut voidaan kopioida, mutta tarina on uniikki.

Kaikki kolme ovat kiinnostavia aiheita ja oman blogauksen arvoisia. Jostain pitää kuitenkin aloittaa. Aloitetaan keskimmäisestä eli miten hyvä kokemus generoi asiakkaiden kertomia tarinoita.

Auta asiakasta kertomaan tarina – se tehoaa!

“Create a platform for generating memories and stories.” Näin hurmaavan runollisesti sanoo Tony Hsieh, Zapposin toimitusjohtaja. Zappos tarjoaa ehkä maailman ylivertaisinta asiakaskokemusta. Tavoitteena on jättää muistoja ja saada asiakkaat kertomaan tarinoita kokemuksestaan. Asiakaspalveluun sijoitettu raha on Zapposille markkinointi-investointi. Ilahtunut asiakas kertoo hyvää eteenpäin, on lojaali ja ostaa uudestaan.

Jos et asu tynnyrissä, tiedät että word of mouth ja suosittelu tehoavat paljon paremmin kuin mainonta. Mutta kuinka saat asiakkaan kertomaan niin, että se tehoaa? Jos pyörit vaikkapa TripAdvisorissa lueskelemassa hotelliarvioita viikonloppureissuasi varten, minkälainen arvio saa sinut buukkaamaan huoneen?

Tutkijat Hulda Black ja Scott Kelley Kentuckyn yliopistosta kävivät läpi valtavan määrän asiakkaiden kirjoittamia nettiarvioita hotelleista ja testasivat millaiset arviot purivat parhaiten. Yllätys yllätys, tutkimus osoitti, että tarinalliset arviot koettiin hyödyllisimmiksi.

Mikä tahansa arvio ei ole tarinallinen. Toteamus, mielipide tai nariseva nillitys ei ole vaikuttava asiakastarina.

Tarinallisen asiakasarvion kuusi elementtejä

  1. Arviossa täytyy olla henkilöhahmo tai hahmoja.
  2. Arvion täytyy herättää luottamusta. Kirjoittajasta täytyy siis tietää jotain konkreettista esimerkiksi ammatti tai kotipaikka.
  3. Arviossa oli jokin kiinnostava yksityiskohta, joka jää mieleen. Esimerkiksi pikkupojan vahingossa hotelliin unohtunut unilelu sai työpaikan hotellin kadonneiden tavaroiden toimistosta ja oman kulkukortin. Kuvat lähetettiin pikkupojalle, joka myöhemmin sai toki myös unilelunsa takaisin.
  4. Kerronta täytyy tulla vertaiselta. Ylhäältä tuleva, holhoava tapa ei pure.
  5. Alku ja loppu ovat tärkeitä. Mistä tapahtumat alkavat ja miten ne päättyvät.
  6. Draama kiehtoo meitä ihmisiä, koska moka ja miten se ratkaistaan on paras tarina! Jos yritys mokaa, se voi hyvittää tekonsa eeppisen hienolla, odotukset ylittävällä tavalla ja se on tarinan arvoista.

Mikä tahansa kysymys tai lähestymistapa ei kuitenkaan saa asiakkaan tarina-arkkua auki. Tuloksena voi olla mielipide, toteamus tai jopa se nillitys. Tarinoita pitää houkutella oikeilla kysymyksillä tai pyydä asiakasta jatkamaan jo aloitettua tarinaa.  Nämä ja pari muuta vinkkiä löydät Gurutalkin esityksestämme.

 

Oct 17
2

Näin puhui Seth Godin…paitsi että ei puhunut!

By | Kirjan tarina | No Comments

Kuva: woodleywonderworks (CC By 2.0) Creative Commons lisenssi

“I don’t know the key to succes, but the key to failure is trying to please everyone.”

Sanoi Seth Godin. Paitsi, että ei sanonut. Googlaamalla selviää, että tämä viisaus on peräisin Bill Cosbylta eikä Godinilta vaikka eräässä kirjassa näin väitettiinkin.

Kirjan kirjoittaminen on usein kärsivällisyyslaji. Törmäsimme noin miljoonaan pieneen ja isompaan yksityiskohtaan, jonka taustoja meidän piti penkoa. Oliko Deep Water Horizon tosiaan maailman pahin öljykatastrofi? Milloin Jim Jones yllytti lahkonsa joukkoitsemurhaan? Sanoiko Henry Ford koskaan kuuluisaa lausahdusta nopeammista hevosista?

Halusimme tarkistaa faktat huolella. Siihen kului yllättävän paljon aikaa. Jos löysimme kiinnostavan blogipostauksen tieteellisestä tutkimuksesta, jäljitimme aina alkuperäisen artikkelin. Yleensä alkuperäislähdettä oli tulkittu oikein, mutta ei aina. Joskus oli pakko todeta, että lähdettä ei yksinkertaisesti löydy.

Työläintä oli kaivella lähdettä kiinnostavalle väitteelle tarinoiden muistettavuudesta. Fakta kuulemma muistetaan 22 kertaa paremmin, kun se on leivottu tarinaan. Väite pulpahtelee netissä esiin monessa yhteydessä. Esimerkiksi tämä storytelling asiantuntija Jennifer Aakerin esitys alkaa sillä. Harvemmin kuitenkin mainitaan mistä tieto on peräisin. Minua alkoi kiinnostaa millaiseen tutkimukseen väite mahtaa perustua.

Useamman tunnin salapoliisityö johti umpikujaan. Luulin jo paikantaneeni alkuperäislähteen. Australialainen viestintätoimisto viittaa tiedon yhteydessä Jerome Brunerin kirjaan Actual Minds, Possible Worlds. Tilasin kirjan Amazonista ja kahlasin sen kannesta kanteen. Siellä ei mainita tarinoiden muistettavuuteen liittyvää tutkimusta sanallakaan.

Ehkä tutkimus löytyy jostain toisesta Brunerin teoksesta? Tai ehkä se on urbaani legenda? Kendal Haven on ruotinut tarinoiden tiedettä oikein kunnolla. Hän kertoo käyneensä läpi lähdemateriaalia neljän vuoden ajan ja lukeneensa satoja tarinoita käsitteleviä tieteellisiä artikkeleja. Havenkaan ei mainitse tutkimusta tarinoiden muistettavuudesta. Jos moinen tutkimus olisi, Haven olisi siihen melko varmasti törmännyt. Kiinnostava väite ei siis koskaan päätynyt kirjan kässäriin.

Vaikka faktojen tarkistus ja lähdekritiikki vaati istumalihaksia ja lehmän hermoja, se oli myös jollain tavalla koukuttavaa. Tutkiva journalisti minussa nosti päätään. Jälkikäteen olemme tyytyväisiä, että näimme vaivaa. On hyvä fiilis, että voi seistä tekstinsä takana ja tietää taustat faktojen takana.

Minuun kolahtaakin suomalaisen tutkimusretkeilijän A.E. Nordenskiöldin sanonta: Never trust second hand information, always go to the source itself. Paitsi että hmm…onkohan Nordenskiöld tosiaan varmasti sanonut noin?

 

Oct 06
2

Muutosta johtamiseen tarinankerronnalla

By | Muutosjohtaminen, Organisaatiokulttuuri | No Comments


Kuva: twm1340 (CC BY 2.0)

On vuosi 1911. Insinööri Fredrick Winslow Taylor julkaisee teoksen The Principles of Scientific Management. Samaan aikaan toisaalla tehtailija Henry Ford maksaa maltaita jotta hänen tehtaaseensa suunniteltu uusi innovaatio saataisiin toimimaan. No, siihen menee vielä pari vuotta, kunnes maailman ensimmäinen toimiva kokoonpanolinjasto käynnistyy.

Ford ja Taylor ovat kumpikin pitkän linjan teollisuusmiehiä. Molemmat heistä ovat tunnistaneet tarpeen muutokselle. Työssään tehtaissa Tayloria on ottanut päähän moni asia niin johtamisessa kuin työntekijöiden organisoimisessa. Valittamisen sijaan hän on lähtenyt kehittelemään ratkaisumallia. Ford puolestaan tietää, että hänellä on käsissään killerituote, Fordin T-malli. Sitä on myyty jo kolmisen vuotta joka vuosi enemmän ja enemmän, mutta vanhoilla ratkaisuilla ei vain saada tuotettua niin paljon autoja kuin niitä menisi kaupaksi. Epäkohdat ajoivat heidät uudistuksiin.

Nämä miehet edustivat uutta ajattelua, josta 1900-luku otti ilmeensä. Ideoita siitä, miten asioita voidaan tuottaa nopeammin, enemmän ja tuhlaamatta. Miten saada iso väkimäärä toimimaan kuin hyvin öljytty kone. Keinoja saada yritykset toimimaan sulavasti yhdenmukaisen prosessin mukaan. Kokoonpanolinjastoilta syntynyt T-malli toi meidät nykyaikaan, mutta samalla maailma muuttui ja entisaikojen johtajien haasteet vaihtuivat toisiksi.

Olisikohan siis aika vaihtaa myös kulkupeliä? 

Stephen Denning, amerikkalainen bisnestarinankerronnan guru, esittää nykypäivän ratkaisuksi uudenlaista johtajuutta. Denning vie huomion asiakkaaseen ja tarinoiden voimaan. Denning haluaa saada johtajat inhimillistämään työpaikat ja muuttamaan ne luoviksi energian lähteiksi. Denning sanoo suoraan, että vanha malli ei enää toimi. Suomessa tutkija Tommi Auvinen Jyväskylän yliopiston kauppakorkeakoulusta on tutkinut narratiivista johtajuutta ja väitellyt aiheesta. Auvinen ei kiistä numeroiden merkitystä, mutta varoittaa johtajia sortumasta numeroiden illuusioon. Narratiivinen johtajuus osallistaa, tasa-arvoistaa ja rakentaa luottamusta.

Tarinakerronta apuna johtamisen haasteissa

Uusimman Mainostaja-lehden kolumnissa Marco Mäkinen ja Marjaana Toiminen listaavat nykyajan johtajien kolme tärkeintä haastetta. Mitä apua tarinankerronnasta olisi näissä haasteissa?

1) Lisää asiakkaita.
Edellisessä postauksessa kerroimme Southwest-lentoyhtiöstä, jonka legendaarinen johtaja Herb Kelleher kertoi firmansa tarinaa niin elävästi, että asiakkaat alkoivat kertoa näitä tarinoita eteenpäin. Kun tarina on hyvä, asiakkaat ovat hyviä ja heitä tulee lisää.

2) Parempia tuotteita ja palveluita.
Nykyään kukaan ei kiellä asiakasymmärryksen merkitystä tuotteiden ja palveluiden suunnittelussa. Konekaan ei valmista hissejä vaan liikkumiskokemuksia. Asiakaslähtöisissä suunnittelumenetelmissä käytetään tarinankerrontaa monilla tavoin. Asiakkaita osallistetaan, heidän tarinoitaan kuunnellaan ja uusia palveluita suunnitellaan asiakastarinoiden mukaan.

3) Sitoutuneet työntekijät.
Henkilöstötyöstään palkittu Tamperelainen ohjelmistoyritys Vincit on malliesimerkki yrityksessä, jossa tarinankerrontaa hyödynnetään monella tavalla myös henkilöstön sitouttamiseen. Vincitissä on käytetty tarinoita visuaalisten tulevaisuusvisioiden luomiseen, esimiesarvioinneissa ja tiimien kehityskeskusteluissa. Kerromme Storytelling työkaluna -kirjassa Vincitin tarinasta enemmän.

 

Pidimme näistä aiheista esityksen Markkinointi-instituutin Johtamisforumissa 2.10. Emmassa, Espoon modernin taiteen museossa. Tutustu esitykseen:

Sep 28
4

Millainen yrityskulttuuri, sellaisia tarinoita

By | Muutosjohtaminen, Organisaatiokulttuuri | One Comment

Yrityksessä kerrotut pienet arkiset tarinat rakentavat yrityskulttuuria voimallisemmin kuin seinille ripustetut missiotaulut tai strategia-PowerPoint.Tarinat paljastavat yrityskulttuurin ja antavat sinulle avaimet kulttuurin kehittämiseen. Tarinat ovat erinomainen instrumentti organisaatiokulttuurin kehittäjälle.

 ruben alexander (CC BY 2.0)

Kuva: ruben alexander (CC BY 2.0) Creative Commons lisenssi

Vahva yrityskulttuuri menestystekijänä – esimerkkinä Southwest Airlines

“Yrityskulttuurista voi käyttää samaa määritelmää kuin Yhdysvaltain korkein oikeus käyttää pornografiasta: You know it when you see it!” harmaatukkainen Herb Kelleher letkauttaa pilke silmäkulmassa ja nauraa hersyvästi perään pitäessään arvostettua Lindbergh Memorial Lecture -puhettaan.

Kelleher on amerikkalaisen Southwest Airlines -lentoyhtiön perustaja, varsin räväkkä persoona ja monella mittapuulla yksi bisnesmaailman menestyneimmistä johtajista. 1970-luvulla perustetun lentoyhtiön tarina alkoi Kelleherin visiosta ja lautasliinaan sutatusta piirroksesta: San Antoniosta Dallasiin ja sieltä Houstonin kautta takaisin. Southwestistä tuli Yhdysvaltain kannattavimpia lentoyhtiöitä, joka ravisteli oman toimialansa rakenteita ja oli nykyaikaisen ilmailun airut.

Southwest on tunnettu vahvasta yrityskulttuuristaan, joka siivitti lentoyhtiön huimaan nousukiitoon samaan aikaan kun kilpailijoiden koneet sakkasivat. Sen yrityskulttuurin ytimessä on aina ollut oman henkilöstön arvostaminen. Employees come first. Kulttuurinsa lisäksi Southwest on tunnettu erinomaisesta asiakaspalvelusta. Yrityksessä uskotaan, että asiat linkittyvät suoraan toisiinsa: tyytyväinen ja arvostettu työntekijä tarjoaa erinomaista asiakaspalvelua. Se saa asiakkaan palaamaan yhä uudestaan ja uudestaan Southwestin lähtöporteille.

Johdon kertomat tarinat muovaavat yrityskulttuuria

Kelleher määritteli ja konkretisoi Southwestin yrityskulttuuria kertomalla sitä ilmentäviä ja muovaavia autenttisia tarinoita. Häntä on verrattu johtajana shamaaniin, joka tarinoillaan hitsaa heimon yhteen sekä innostaa ja opastaa toimimaan halutulla tavalla. Kelleherin tarinoissa esiintyi usein sankarillisia Southwestin työntekijöitä, jotka olivat toimineet esimerkillisellä tavalla asiakkaiden parhaaksi. Tarinat kertoivat, millaista toimintaa Southwestissä arvostettiin ja mitä siellä pidettiin tärkeänä. Kelleher tiesi, että autenttinen tarina työkaverin urotyöstä on paljon voimallisempi väline kuin abstraktille tasolle jäävä arvojen sanahelinä.

Tarinat kertovat millainen kulttuuri yrityksessä oikeasti on

Kun kuuntelet yrityksessä kerrottuja tarinoita, ihan niitä tavallisia kahvipöytä- ja käytäväkeskusteluita, kuuntelet sanoiksi puettua yrityskulttuuria. Pääset parhaiten kiinni kulttuuriin juuri henkilöstön kertomien tarinoiden avulla.

Tarinoilla tulisi olla merkittävä rooli myös yrityskulttuurin kannalta kriittisissä päätöksissä eli rekrytoinneissa. HR-innovaattori, Heebon ja Emine Oy:n perustaja Susanna Rantanen käyttää osuvaa vertauskuvaa: yrityksen sisäiset autenttiset tarinat ovat kuin terassinovet, joista potentiaaliset työntekijät voivat kurkistaa sisään. Terassilla he näkevät oikeaa elämää, joka on paljon kiinnostavampaa kuin etupuolen puunattu ja puleerattu fasadi. Tuleva työntekijä voi peilata itseään tarinoihin. Sopisinko minä tuonne töihin? Haluaisinko tehdä töitä tuolla tavalla ja tuollaisen porukan kanssa? ”Culture fit” on monelle yritykselle tärkeämpi rekrytointikriteeri kuin osaaminen, jota voi aina hankkia lisää.

Tarinankerronta kulttuurin kehittämisvälineenä

Yrityskulttuurin kehittämisessä teot tulevat ensin, mutta teoista täytyy kertoa tarinoita, jotta muutos nytkähtää liikkeelle. Johtajan inspiroivat ja oivalluttavat tarinat saavat henkilöstön toimimaan. Henkilöstön tarinoina jakamat kokemukset ruokkivat tekemistä. Tarina on inhimillisen vuorovaikutuksen ja viestinnän vaikuttavin formaatti.

Ensimmäinen askel on miettiä, millaiset tarinat veisivät yrityskulttuuriasi haluttuun suuntaan. Millaiset tarinat resonoisivat oman yrityksesi henkilöstössä ja miksi? Pystyvätkö he samaistumaan tarinaan asiakkaan puolesta venyvästä kollegasta vai herkistyvätkö he hyvin sujuneesta sisäisestä yhteistyöstä?

Hyvä lähtökohta on tunnistaa, ketä organisaatiossa kuunnellaan ja kenellä on kertomisen taito. Ketkä ovat yrityksen taitavimmat tarinankertojat ja miten he voisivat olla avuksi kehittämistyössä? Yrityskulttuurin kehittäjän kannattaa rohkaista tarinankerrontaan ja antaa sille tilaa. Mieti, mitkä yrityksesi käytössä olevat viestinnän kanavat tukisivat parhaiten tarinoiden kertomista.

Southwestin yrityskulttuuria ei muovannut tarinoillaan vain toimitusjohtaja. Kelleher näytti suunnan ja konkretisoi tarinoillaan yrityksen arvot ja vision. Menestystarinan yrityksestä kertoivat henkilöstö, asiakkaat ja johto yhdessä.

 

Kirjoitus on  julkaistu alunperin Markkinointi-instituutin uutiskirjeessä 23.9.2014.

Sep 21
3

10 tapaa hyödyntää tarinankerrontaa bisneksessä

By | Futures thinking, Markkinointi ja viestintä, Muutosjohtaminen, Organisaatiokulttuuri, Palvelumuotoilu & Design Thinking | No Comments

Julistamme kirjan nimessä, että tarinankerronta on työkalu, jolla voit vaikuttaa bisneksessä. Mitä se oikein käytännössä tarkoittaa? Tässä 10 esimerkkiä.

 

Kuva: veryuseful cc via Compfight (Creative Commons -lisenssi)

 

 1. Tarina on työkalu strategiatyössä

Ontologisessa mielessä strategia oikeastaan on tarina. Kertomus siitä miksi ja mitä yritys tekee. Tarina on kuitenkin myös instrumentti, jonka avulla strategiaprosessia voidaan fasilitoida ja viestiä. Tarinoilla voi esimerkiksi osallistaa henkilöstöä ja luoda yhteistä näkemystä suunnasta. Suomen paras työpaikka, tamperelainen it-firma Vincit hyödyntää tarinoita monella tavalla. Myös strategiatyössään. Tarinallisessa strategiaprosessissa tiimit saivat työstää ja kertoa unelmansa vuodesta 2015. Millainen Vincit silloin on. Tarinoista nousi samoja teemoja, joiden pohjalta rakentui yhteinen, jaettu unelma. Prosessi jatkui niin, että henkilökohtaisten tarinoiden avulla visioitiin miten unelmatilaan päästään. Näin yksilötarinoista muodostui toimintasuunnitelma unelman saavuttamiseksi.

2. Tarinat toimivat muutosmittarina

Yrityksessä kerrotut tarinat kertovat yrityksestä paljon enemmän kuin www-sivuilla julistetut arvot tai johdon esittämä strategia PowerPoint. Narratiivisesta johtajuudesta väitellyt tutkija Tommi Auvinen esittää, että organisaation muutoksen tilaa voidaan mitata tarinoilla. Luonnontieteissä läpinäkyviä aineita värjätään, jotta niitä voidaan tutkia. Samoin yrityksessä valta on näkymätöntä kunnes se tehdään näkyväksi puheessa. Auvinen kehitti tutkijakollegansa kanssa tarinaindeksi-nimisen työkalun. Menetelmässä henkilöstöltä kerätyt tarinat tyypitellään. Kuinka paljon on muutosta vastustavia ja kuinka paljon puoltavia tarinoita. Tarinaindeksi tekee näkymättömän näkyväksi ja kertoo miten uusi strategia on ymmärretty tai mikä on organisaatiokulttuurin sen hetkinen tila.

3. Tarinat työkaluna ennakointityössä ja tulevaisuuden visioinnissa

Fiksu yritys on kiinnostuneempi tulevaisuudesta kuin menneisyydestä. Ennakointityöhön kannattaa panostaa! Ennakoinnissa tarinat ovat ihan keskeinen työväline. Ennakointiin liittyen käytetään joskus osuvaa termiä futuretelling, tulevaisuudesta kertominen. Tarina tekee tulevaisuusskenaariot konkreettiseksi, ymmärrettäviksi ja mielenkiintoiseksi. Toisaalta kyse on taas myös ontologisesta tasosta. Pystyykö johto luomaan tulevaisuusskenaarioiden pohjalta yhteisen tarinan, joka inspiroi henkilöstöä? Onko tarina sellainen, jossa he haluavat olla mukana? Haastattelimme pari viikkoa sitten kahta strategisen ennakoinnin ja bisneskehittämisen spesialistia, Minna Koskeloa ja Anu Nousiaista. Heidän näkemyksiensä pohjalta blogiin on tulossa ennakoinnista ja tulevaisuustarinoista ihan oma kirjoitus.

4. Tarinoiden avulla teet parempia rekrytointeja

”Varoittavia esimerkkejä ovat muun muassa työpaikkailmoitukset, joiden kertoma visuaalinen tarina muistuttaa valitettavan usein enemmän yritysversiota Stepfordin naisista kuin oikeaa elämää. ”, kirjoitti Tarja viime blogauksessa. Niinpä niin. Huono ja harhaanjohtava rekrytointiviestintä voi johtaa siihen, että yritykseen hakeutuu ihan vääränlaista porukkaa. Tekninen asioiden osaaminen ja työkokemus eivät riitä, jos uusi tyyppi ei sovi yrityskulttuuriin. HR-innovaattori Susanna Rantanen uskoo, että onnistunut rekrytointi on enemmän yhteensopivuuden varmistamista kuin CV:n tuijottelua. Kun Rantasen match & meet palvelu, Heebo auttaa asiakkaitaan, tarinat ovat tärkeitä. Rekrytoivan yrityksen ns. kulissien takaa kerrotut autenttiset tarinat ovat kuin terassinovet, joista työnhakija voi kurkata sisään ja miettiä sopisiko hän yrityskulttuuriin vai ei.

5. Tarinoilla saat asiakasymmärrystä

Asiakasymmärrys on menestyksekkään innovaatiotoiminnan perusta. Asiakkaat täytyy tuntea ja tietää mitä heille luo arvoa. Tarinat ovat hyvä keino päästä käsiksi asiakkaiden arvostuksiin, asenteisiin ja tiedostamattomiin tarpeisiin. Monessa laadullisessa tutkimusmenetelmässä nojataankin vahvasti asiakkaan kertomiin tarinoihin. Palvelumuotoilussa käytetään esimerkiksi palvelutarinoita, jossa asiakas kertoo omin sanoin tarinan jostain palvelukokemuksestaan. Tarinassa nousee esille asiakkaan merkittävinä pitämiä asioita. Se myös paljastaa mitä kaikkea asiakas mieltää kokemukseen kuuluvan. Esimerkiksi asiakkaan käsitys siitä mistä palvelukokemus oikeastaan alkaa ja mihin se päättyy, voi yllättää yrityksen edustajat. Vapaasti kerrotusta tarinasta nousee asioita, joita kyselyllä olisi mahdoton saada selville

6. Tarinoilla voi perehdyttää ja siirtää hiljaista tietoa

Kiinnostavat esimerkkitarinat ja caset kuuluvat jokaisen hyvän kouluttajan työkalupakkiin. Tarinat tekevät abstraktit asiat ymmärrettäviksi. Vaikka et kouluttaisi työksesi, joudut varmasti jossain vaiheessa perehdyttämään tai opastamaan muita. Tarinankerronta on oivallinen tapa perehdyttää uusiin työtehtäviin. Nykypäivän monimutkainen asiantuntijatyö tulee konkreettiseksi ja ymmärrettäväksi tarinan avulla. Tarinalla voit jakaa hyviksi havaitsemasi käytännöt mieleenpainuvalla tavalla. Tarina kertoo enemmän ja vaikuttavammin. Se ei kerro vain mitä tapahtui vaan miksi ja miten. Kuulija voi samaistua tarinaan ja elää tilanteen mielessään. Tarina jää myös paljon paremmin mieleen kuin vaikkapa ranskalaisin viivoin kirjoitettu toimintaohje.

7. Tarinoilla rakennat organisaatiokulttuuria

Tarinat ovat kuin sosiaalista liimaa, joka hitsaa porukan yhteen. Qualcomin Learningcenter toteutti joitain vuosia sitten 52 Weeks -ohjelman. Henkilöstö sai joka viikko sähköpostin, jossa joku qualcomilainen kertoi omasta työstään tarinan muodossa. Millaisia haasteita hän oli kohdannut työssään ja mitä hän oli matkan varrella oivaltanut. Mikä oli saanut hänet ajattelemaan tai tekemään työtään toisin. Learning center haastatteli ja editoi tarinat, mutta ne pidettiin mahdollisimman autenttisina. Qualcomilaisten keskuudessa 52 Weeks -ohjelma oli supersuosittu. Yksinkertaisuudessaan se oli tehokas vahvistaen yrityskulttuuria ja lisäten keskinäistä ymmärrystä muiden työstä.

8. Käytä tarinaa työelämänteksteissä

Oletko kirjoittanut muistiota palaverista, jota kukaan ei koskaan lukenut? Ehkä informoit intrassa uudesta projektista ja uutista kahlattiin läpi vain pari ensimmäistä riviä? Tarina tuo virkistävää vaihtelua kuiviin työelämän dokumentteihin. Herätä sisäinen tiedote eloon kirjoittamalla se tarinaformaattiin: kuka (tai ketkä) on asiassa päätoimija, mitä hän tavoittelee, millaisia vastuksia hänellä on edessään. Tai kerro asiakastapaamisesta silminnäkijäkuvaus, jota ryydität omilla tuntemuksillasi ja fiiliksilläsi. Kerro miten koit tilanteen itse.

9. Tarinoilla vaikutat muutostilanteissa

John P. Kotter on tunnettu muutosjohtamisen guru, joka uskoo vakaasti tarinoiden voimaan. Jos haluat saada ihmiset toimimaan eri tavalla, faktat eivät riitä. Ne puhuttelevat ainoastaan loogista järkeilyä, joka on vain pienen pieni jäävuorenhuippu ihmismielestä. Syvällä pinnan alla olevat tunteet ja asenteet jatkavat omaa elämäänsä ja tekevät jatkossakin ihan mitä itse tykkäävät. Jos selkeämpi ymmärrys faktoista riittäisi muuttamaan käytöstä, miksi ihmiset tupakoivat? Tokihan he tietävät miten tappavan vaarallista se on. Jos asiaan ei liity minkäänlaista henkilökohtaista tunnesidettä, ihmistä on vaikea saada muuttamaan toimintaansa.

Tai kuvittele vaikkapa vakuutusyhtiö, jonka toiminta oli ennen vakuutusrahojen maksamista sairaille. Jos yhtiö haluaa muuntautua tulevaisuudessa asiakkaidensa terveydenedistäjäksi, johto voi sanoa, että kuulkaas kaikki, nyt meillä ajatellaan ja toimitaan näin. Se tuskin tehoaa. Sen sijaan innostava tarina asiakasvastaavasta, joka auttoi nuorta äitiä huomaamaan poikansa diabetesriskin ja estämään sairastumisen puhuttelee paljon voimallisemmin.

10. Kerro oma tarinasi

Miten yleensä kerrot itsestäsi? Vakiosettiä on varmaankin kertoa kuka olet, mitä osaat, miten teet töitä ja millainen olet. Ilman esimerkkejä ja tarinoita näiden asioiden kertominen jää hyvin pinnalliseksi. Minä-tarina ovatkin bisnestarinankerronnan kulmakiviä.  Yksi tapa kertoa itsestäsi on tehdä se kolmen sinulle sattuneen avaintapahtuman kautta: haaste, valinta ja lopputulos. Minkä haasteen kohtasit? Minkä valinnan teit ja miksi? Mistä sait rohkeutta valintaan? Miltä tilanteessa tuntui? Mitä valinnan tuloksena tapahtui? Mitä opit ja mitä kuulijat voivat oppia tarinastasi?

 

Sep 15
1

Kuvien aika – miksi visuaalinen tarina vaikuttaa

By | visuaalinen tarinankerronta | No Comments


Kuva: Hendrik Wieduwilt via Compfight cc by 2.0 (Creative Commons -lisenssi)

Istun faijan työpöydän äärellä ja mietin miten saan lyhtyyn tulen, sillä luolassa on todella pimeää. Mitään en näe ja tulitikut ovat kadoksissa. Kirjaimet vilkkuvat vihreinä näytöllä kun kirjoitan vastauksen. Taas väärin! Kone toistaa kysymyksen armottomalla kysymys-vastaus -logiikallaan. Lopulta osaan kirjoittaa oikeat sanat ja vihreät kirjaimet avaavat minulle näköalan valaistuun luolaan. Tietysti kuvittelen kaiken mielessäni, sillä peli ei kuvita mitään.

Noista 1980-luvun alussa pelatuista tekstipohjaisista seikkailupeleistä on valovuoden matka Los Santosiin. Uusien pelien, kuten vaikka GTA viitosen, maailmat ovat visuaalisuudessaan hämmästyttäviä. Niitä pelaavat nuoret ja aikuiset, jotka elävät kuvien aikakautta. Kuvat ovat kaikkialla. Niillä luodaan identiteettiä, viestitään kavereiden kanssa, viihdytään ja opitaan. Pienetkin lapset osaavat ottaa kuvia puhelimilla ja tableteilla. Toista oli silloin kun isoisä DOS-koneen rakensi. Kuvia oli, vaan ei tietokoneella. Kuvia ihasteltiin ja parhaat leikattiin talteen. Printtilehdistä. Saksilla.

Skenaario: Eräänä päivänä “tekstipohjaiset” tarinat katoavat kuten muinaiset pelit ja tarinoiden käyttöliittymä muuttuu visuaaliseksi.
Oletko valmis muutokseen?

Miten yksi kuva kertoo tarinan

Pidimme elokuun lopulla tarinankerronnasta koulutuksen Helsingissä. Visuaalinen tarinankerronta herätti keskustelua. Pohdimme sitä, riittääkö yksi kuva kertomaan tarinan ja miten se sen tekee. Yritysten visuaalinen tarinankerronta kun liitetään usein videoihin tai vaikkapa infograafeihin. Silti myös kaikki yksittäiset kuvat ovat osa yrityksen tarinankerrontaa. Tätä ei aina tajuta. Varoittavia esimerkkejä ovat muun muassa työpaikkailmoitukset, joiden kertoma visuaalinen tarina muistuttaa valitettavan usein enemmän yritysversiota Stepfordin naisista kuin oikeaa elämää.

Visuaalinen tarina noudattaa periaatteessa samaa tarinan rakennetta kuin muukin tarinankerronta. Hyvässä kirjoitetussa tai puhutussa tarinassa on tavoite ja jännite, joka rakentuu tarinan sankarin ja tämän vastustajan kohtaamisesta. Lopputuloksena on muutos. Myös liikkumattomassa kuvassa pitää olla jännitettä, liikettä, tavoite ja sankari, eli päähenkilö.

Vaikuttava kuva herättää tunteita

Yhdysvaltalainen valokuvaaja Dorothea Lange kuvasi 1930-luvun laman kourissa eläneitä ihmisiä. Tämä kuva äidistä lapsineen on kuuluisin hänen ottamansa kuva.

Kerrotaan, että Lange oli kiinnittänyt pimiönsä oveen sitaatin filosofi Francis Baconilta. “The contemplation of things as they are, without error or confusion, without substitution or imposture, is in itself a nobler thing than a whole harvest of invention.” Kuva vaikuttaa, kun sen antaa itse kertoa tarinansa. Selittelemättä ja valehtelematta.

Vaikka Lange otti kuvan kauan sitten, me pohdimme yhä kuka nainen on ja millainen on hänen tarinansa. Mistä hän on tullut, mihin menossa ja mitä lapsille tulee tapahtumaan. Tarina syntyy tunteesta, joka herää minussa, katsojassa. Kuva ei kerro naisen elämäntarinaa, vaan näyttämällä yhden hetken ja katseen kuva herättää meidät kertomaan tarinaa itse. Jokainen omaamme.

Katsoja tunnistaa tarinan

Kun katsoja tunnistaa kuvasta ihmisiä ja/tai tilanteen, hän osaa jatkaa tarinaa mielessään. Silloin kun katsoja kokee ahaa-elämyksen tai löytää kuvan tarinasta laajempia yhteyksiä, on tarina erityisen vaikuttava.  Tässä on Bloomberg Businessweekin helmikuussa 2014 julkaisema uutiskuva, jossa Putin ja Medvedev katsovat pettyneenä Venäjä – Slovakia lätkäottelua.

Kun kuvaa katsoo viime viikkojen uutisia ajatellen, kertoo se hyvinkin erilaisen tarinan kuin vain pettyneiden lätkäfanien tunteisa.
Kuvien kertomat tarinat muodostuvat vasta omien tunteidemme, muistojemme ja tietojemme suodattamina. Siksi sama kuva kertoo jokaiselle eri tarinan.

Kuvan tarina on itse kerrottu

General Electric käyttää Tumblr-sivuaan visuaaliseen tarinankerrontaan ja osallistaa yleisöään aktiivisesti. Toukokuussa 2014 GE järjesti InstaWalkin tuulivoimalalle. Kuusi fania pääsi tutustumaan tuulivoimalaan ja kertomaan kokemansa kuvatarinoina Instagramissa.

Kun tarinankertojana ja kuvittajana saa olla “kuka vain”, ovat tarinatkin väistämättä aidompia ja antavat erilaisen kuvan kohteestaan. GE:n tuulivoimalakuvia katsellessa tulee miettineeksi, kuka tarinoissa on lopulta päähenkilö. Tuskinpa tuulivoimala tai edes GE. Päähenkilönä ainakin näiden kuvien tarinoissa ovat fanit, jotka Instagramissa hehkuttavat kuvia ja kokemuksiaan. Instawalk on ollut heidän pienimuotoinen sankarin matkansa.

Visuaaliseen tarinankerrontaan on tarjolla valtavat määrät ohjeita ja hyviä blogipostauksia. Tässä yksi hauska postaus Click it up a notch -blogista.
Jos taas kaipaat teoreettisempaa näkökulmaa visuaalisiin tarinoihin, tutustu tähän Daniela Molnarin esitykseen Slidesharessa.

Tärkeintä on muistaa, että visuaalisissakin tarinoissa yleisö on se joka lopulta kertoo tarinan. Siksi kaikkein tärkeintä on olla aito ja yhdenmukainen. Unohdetaan ne muoviset yritysesittelyiden ja rekryilmoitusten kuvat, eikö niin?

 

 

Aug 27
3

Miten kerrot arkisesta asiasta hyvän bisnestarinan (eli kertomus siitä kuinka Ira Glassin ajatelma piinasi kirjailijoita)

By | Kirjan tarina, Tarinankerronnan taito | No Comments

 “Great stories happen to those who tell them.”


Kuva: umjanedoan via Compfight cc by 2.0 (Creative Commons -lisenssi)

Oletko vakuuttunut, että bisnestarinankerronta on tärkeää, mutta et tiedä mistä ihmeestä revit tarinoita? Et todellakaan ole ainoa! Tämä tuntuu olevan varsin yleinen ahdistuksen aihe. Oma yrityksesi tekee tylsiä ja tavallisia asioita. Toimialakin on kiehtova kuin arkisen harmaa villasukka. Helppoahan se on jossain Patagoniassa. Siellä voidaan ammentaa loputtomista inspiroivista, elämäntyyliin liittyvistä tarinoista, kuten linkistä avautuvassa hienossa videossa selviää.

Tarinankertojagurut kuitenkin väittävät kivenkovaan, että ihan tavallisesta ja tylsästä asiasta voi kertoa kiinnostavia tarinoita. Jujuna on löytää sellainen lähestymistapa, joka linkittää tarinan yleisölle tärkeisiin asioihin. Älä siis yritä kertoa vakuuttavaa tarinaa ilmastointiputkista, vaan kerro miten pelastitte aikatauluhaasteiden kanssa painivan rakennusfirman viime hetkellä tai kuinka asiakasfirman työteho säilyi heinäkuun helteilläkin erinomaisella tasolla ihanan viileässä avokonttorissa.

Amerikkalainen radiopersoona Ira Glass kiteyttää hienosti, että ”Great stories happen to those who tell them.” Ihan tavallisistakin asioista voi kertoa kiinnostavalla tavalla. Hyvät tarinankertojat eivät ole välttämättä kokeneet sen kummempia seikkailuja kuin muutkaan. Heillä vain on kertomisen taito.

Halusimme sisällyttää Glassin ajatuksen kirjaan lukijoitamme kannustamaan, mutta se ei ollut ihan helppoa. Elokuun illat alkoivat pimentyä. Kirjan painopäivän deadline lähestyi kuin juna. Olohuoneen pöydän päällä paloi valo, jonka kajossa pitkän työpäivän paahtanutta kirjailijaa väsytti ja turhautti. Kyseessä oli teknisesti pikkujuttu. Ira Glassin oivalle sanonnalle täytyi vielä löytää hyvä suomennos. Henkisesti kyseessä oli kuitenkin viimeinen venyminen. Jostain piti kaivaa vielä sen verran tahdonvoimaa, että tämäkin yksityiskohta selätettäisiin. Voi tuska.

Koko sanonta oli jo kertaalleen päätetty kustannustoimittajan kanssa jättää pois kirjasta. Kuten Tarja totesi: If you are in doubt, delete it. Mutta sieltä se Glass nousi kuolleista väsynyttä piinaamaan. Useita vaihtoehtoja oli pyöritelty edestakaisin singahdelleissa sähköposteissa, mutta mikään ei tuntunut vangitsevan Glassin ajatusta sen ansaitsemalla tavalla. Onneksi Talentumin toimistolla oli virkeää porukkaa, joilta löytyi lopulta varsin kelvollinen ehdotus.

Glass oli aiheuttamansa vaivan arvoinen. Hänen viestinsä on niin tärkeä. Tavallisestakin saa kiinnostavan tarinan. Vaikuttavan tarinan taimi voi piilotella hyvin arkisissa asioissa. Kuulet sen kahvipöydässä tai käytäväkeskustelussa. Ehkä asiakas sanoi tapaamisessa jotain kiinnostavaa. Kenties firman kokenut konkari kertoi tapauksesta, joka sai kaikki nauramaan niin, että vesi valui silmistä.

Näin tunnistat tarinantaimet

Kokeilepa seuloa arjestasi tarinanaiheita esimerkiksi alla olevilla kriteereillä.  Jos joku näistä täyttyy, olet todennäköisesti löytänyt hyvän tarina-aihion.

  1. Herättääkö jokin asia tai tapahtuma tunteita? Saako se sinut yllättymään, kauhistumaan tai hymyilemään?
  2. Onko tapahtumassa henkilö, hahmo tai jokin muu selkeä toimija, johon voi samaistua?
  3. Herättikö tapahtuma tai asia visuaalisia mielikuvia?
  4. Voiko tapahtuman linkittää johonkin isompaan teemaan? Esim. toteuttaako joku omaleimaisella tavalla organisaation arvoja?
  5. Haluatko spontaanisti kertoa asian eteenpäin?
  6. Jäikö asia pyörimään mieleen pidemmäksi aikaa?
  7. Onko asiassa jokin kiinnostava yksityiskohta?

Äsken kertomani pikku tarina kirjailijan käännöstuskasta täytti montakin kriteeriä. Päähenkilö löytyy. Yllätys, yllätys,  se on allekirjoittanut.  Ehkä pystyit samaistumaan angstiini? Halusin kertoa tämän arkisen pikku tapahtuman spontaanisti eteenpäin. Se jäi myös pyörimään mieleeni. Kiinnostavia yksityiskohtiakin löytyy. Ehkä näit sielusi silmin tuskastuneen kirjailijan lampun kajossa?

Ja miten Glassin ajatelma käännettiin? Se selviää kirjasta. Sieltä löydät myös lisää apuja tarinan sorvaamiseen.

 

Jun 06
1

T-paidan ja pinssin tarina

By | Kirjan tarina | No Comments

Kirjan tarina jatkuu:

Tampere-Helsinki –junassa syntyneelle unelmalle meinasi käydä kuten usein näissä jutuissa käy. Arkikiireet iskivät päälle ja kirjaprojekti jäi roikkumaan kymmenien muiden ideoiden joukkoon. Oli lähellä, että unelma olisi jäänyt vain haaveeksi, joka inspiroi yhden hetken ja unohtuu seuraavassa.

Ideamme oli kuitenkin liian hyvä haudattavaksi. Ajatus kirjasta kutkutti mieltä ja olimme täysin vakuuttuneita, että sille löytyisi lukijoita. Aikapula ja tuntemattomaan projektiin hyppääminen vain jännitti. Miten kirjaa lähdetään kirjoittamaan? Mistä ylipäätään pitää aloittaa? Useampi viikko kului ihmetellessä, kunnes Mervi polkaisi projektin vauhtiin oivaltavalla tavalla.

Tarinankerronta realisoitui, kun saimme joulukuussa 2012 postipaketissa Mervin suunnittelemia cooleja T-paitoja ja pinssejä Spreadshirt.com palvelusta.
I tell stories. What is your superpower?

StuffForStorytellers

Statement on statement. Kirjaprojektia ei tämän jälkeen voinut enää hylätä. Siitä oli tullut totta. Storyteller extraordinaire.

Kirjasta tulisi jotain, joka tarjoaa voimia ja vaikuttamisen taitoja lukijalleen. Meille tarinasta tuli totta kun pinssin kiinnitti hattuun tai laukkuun. Mikä tuo hieno paita on, mä haluan kanssa tuollaisen.  Mikä pinssi toi on? Mistä se on? Kysymyksiä sateli, kun tutut ja tuntemattomat näkivät nämä ensimmäiset tarina-aihiot.

Storyteller extraordinaire-pinssejä näkyi tämän jälkeen useana lauantaina Annantalon kirjakahvilassa. Samaan aikaan kun toisessa salissa pienet taiteilijat opettelivat värien käyttöä, me isommat taiteilijat opettelimme kirjan kohderyhmien määrittelyä  ja sisällön suunnittelua. Kuka sitä lukisi, miksi lukisi. Mitä ihmisten pitäisi tietää ja ymmärtää tarinankerronnasta. Keitä meidän pitäisi jututtaa. Tuntui, että nyt tie oli auki houkutteleville ja inspiroiville poluille…

t. Mervi ja Tarja

PS. Kirjatarinamme alkuvaiheen supersankarilogo on jo lentänyt takaisin tarinaplaneetalleen. Aiomme tehdä uusia ja erilaisia cooleja storytelling-aiheisia paitoja, pinssejä ja muita tuotteita. Jos haluaisit hankkia storytelling-tuunauksella paidan tai muun tuotteen, ota yhteyttä.

 

storyteller_tpaitaStorytellerPinssit

 

Jun 01
1

Kirja-arvio: Tarinallistaminen

By | Kirja-arvio, Palvelumuotoilu & Design Thinking | No Comments

“Tarina kertoo, että aikoinaan Englannin laivastossa köysien sisään punottiin ohut punainen lanka. Lanka helpotti köyden punomista ja korjaamista. Jos köyden punos purkaantui, se voitiin korjata seuraamalla köyden sisällä olevaa punaista lankaa joka erottui kirkkaana.”

 

Tarinallistaminenwww

Tällä pienellä tarinalla alkaa Anne Kalliomäen tuore kirja ”Tarinallistaminen – palvelukokemuksen punainen lanka.” Kirja lupaa esitellä miten palvelukokemus erilaistetaan ja elämyksellistetään tarinallistamisen avulla. Pitääkö se lupauksensa?

Hassua, että Suomessa ei ole julkaistu kirjaa tarinankerronnasta bisnesnäkökulmasta 10 vuoteen. Edellinen bisneskirja tarinankerronnasta julkaistiin 2003, kun  Mika Aaltonen ja Titi Heikkilä kirjoittivat ”Tarinan voima – näin organisaatiot hyödyntävät tarinankerrontaa”-kirjan. Tänä vuonna kirjoja tulee yhtäkkiä (ainakin) kolme. Tammikuussa ilmestyi Juhana Torkin Tarinan valta, toukokuussa Kalliomäen Tarinallistaminen ja syyskuussa painosta tupsahtaa meidän esikoisemme. Emme siis ole ainoita, jotka ovat halunneet kirjoittaa suomeksi tarinoista. Mahtavaa! Aihe on tärkeä ja kirjat täydentävät toisiaan.

Imaisin Tarinallistamisen käytännössä yhdeltä istumalta. Kirjaan täytyy vielä rauhassa palata ja makustella lisää, mutta tässä alkufiiliksiäni.

Allekirjoitan kaikki kirjan perusteesit. Yrityksen on pakko erottautua, jos se haluaa menestyä. Palvelukokemus on ehdottomasti parasta markkinointia. Ihmiset janoavat kokemuksia ja elämyksiä. Uniikit kokemukset ja elämykset jättävät muistijälkiä ja saavat asiakkaan palaamaan uudestaan. Elämykset saavat ihmiset myös kertomaan palvelusta muille. Positiivinen word-of-mouth on yritykselle kullanarvoista. On myös aika inhimillistää yritykset ja brändit. Korporaatiopönötys ei puhuttele. Mitäänsanomattomasta steriilistä diipaduupasta ei ole puutetta. Sen sijaan meitä kalvaa inhimillisyyden, aitouden ja merkityksien nälkä ja siihen tarina vastaa.

Kalliomäki ammentaa palvelukokemuksen kehittämiseen sekä elokuva-alan menetelmistä että palvelumuotoilusta. Kalliomäki opastaa palveluyrityksiä löytämään punaisen lankansa mm. draamallisin keinoin ja fiktiivisen tarinankerronnan avulla. Kirja liikkuu elämyspalveluissa ja matkailun parissa, jonne fiktiivinen tarinallistaminen sopiikin kuin nenä päähän. Jäin kuitenkin pohdiskelemaan millainen tarinallistaminen istuisi vaikkapa konsulttifirmaan tai sairaalaan. Tarinaa varmaan käytetään arkisemmin viestinnän ja kehittämisen työkaluna. Mutta ehkä ripaus maagisuutta ei tekisi pahaa sielläkään?

Itselleni kirjan parasta antia oli luku 4, jossa Kalliomäki esittelee miten palvelun tarinakäsikirjoittaminen tarkoittaa käytännössä. Olen kuullut palveluiden kohdalla näytelmämetaforasta aiemminkin, mutta Tarinallistaminen tarjoilee konkretiaa, jonka avulla pääsee soveltamaan. Saat neuvoja siihen miten palvelukokemus käsikirjoitetaan, lavastetaan ja roolitetaan.

Kirjassa Kalliomäki istuttaa leirinuotiolle vaikuttavan joukon eri alan asiantuntijoita tuomaan uusia kulmia tarinallistamiseen ja palvelukokemukseen. Leirinuotio-pätkät ovat tarkoituksella kuin dialogia, Kalliomäki ja vieras jutustelevat tarinallistamisen ja tarina-aiheen ympäriltä. Suosikkini leiritulilla oli Zen Roboticsin Timo Haanpää. Yritys on todella kiinnostava ja olen pannut merkille sen raikkaan tavan viestiä (lukekaapa nyt vaikka tämä hilpeä median ohjeistus http://www.zenrobotics.com/fi/uutisia/media/ ) Zen Roboticsille mm. firman taustatarina, back story on ollut kovassa käytössä neuvotteluissa pääomasijoittajien kanssa. Hymyilytti myös lukea kuinka Viikkiin Arabian lähelle asennettu robotti on nimetty Lawrenceksi.

Se mitä jäin kirjassa kaipaamaan oli vähän syvempi sukellus palvelumuotoiluun. Miten tarinallistamista voisi ja kannattaisi tehdä palvelumuotoilun muiden menetelmien kanssa? Tosin Kalliomäki kertoo rajaavansa tätä pois tarkoituksella. Ehkä syvennystä on luvassa myöhemmin? Ja johonkin raja on pakko vetää. Lisäksi mietin voisiko tarinallistamista lähteä heti projektin alusta lähtien tekemään vahvemmin koko henkilöstöä osallistaen? Miten luoda omistajuuden tunnetta tarinaan ihan ensi metreiltä, jotta jokainen yrityksessä aidosti elää tarinaa työssään? Vastaus on kuitenkin ehdottomasti kyllä. Kirja pitää lupauksensa. Se esittelee kuinka palvelukokemus erilaistetaan ja elämyksellistetään ja tarjoaa siihen käytännön työkalut. Suosittelisin kirjaa erityisesti elämys- ja matkailualan toimijoille, jotka haluavat erottautua joukosta ja löytää kilpailuetunsa ylivertaisesta asiakaskokemuksesta. Myös Tapahtumajärjestäjien kannattaisi paneutua Tarinallistamiseen.

Kalliomäki toteaa kirjassa myös, että tarinoita voisi lähestyä monesta muustakin kulmasta ja hyödyntää monin eri tavoin. Niin voikin! Niitä muita kulmia ja lähestymistapoja löydät esimerkiksi meidän tulevasta kirjasta.