On vuosi 1911. Insinööri Fredrick Winslow Taylor julkaisee teoksen The Principles of Scientific Management. Samaan aikaan toisaalla tehtailija Henry Ford maksaa maltaita jotta hänen tehtaaseensa suunniteltu uusi innovaatio saataisiin toimimaan. No, siihen menee vielä pari vuotta, kunnes maailman ensimmäinen toimiva kokoonpanolinjasto käynnistyy.
Ford ja Taylor ovat kumpikin pitkän linjan teollisuusmiehiä. Molemmat heistä ovat tunnistaneet tarpeen muutokselle. Työssään tehtaissa Tayloria on ottanut päähän moni asia niin johtamisessa kuin työntekijöiden organisoimisessa. Valittamisen sijaan hän on lähtenyt kehittelemään ratkaisumallia. Ford puolestaan tietää, että hänellä on käsissään killerituote, Fordin T-malli. Sitä on myyty jo kolmisen vuotta joka vuosi enemmän ja enemmän, mutta vanhoilla ratkaisuilla ei vain saada tuotettua niin paljon autoja kuin niitä menisi kaupaksi. Epäkohdat ajoivat heidät uudistuksiin.
Nämä miehet edustivat uutta ajattelua, josta 1900-luku otti ilmeensä. Ideoita siitä, miten asioita voidaan tuottaa nopeammin, enemmän ja tuhlaamatta. Miten saada iso väkimäärä toimimaan kuin hyvin öljytty kone. Keinoja saada yritykset toimimaan sulavasti yhdenmukaisen prosessin mukaan. Kokoonpanolinjastoilta syntynyt T-malli toi meidät nykyaikaan, mutta samalla maailma muuttui ja entisaikojen johtajien haasteet vaihtuivat toisiksi.
Olisikohan siis aika vaihtaa myös kulkupeliä?
Stephen Denning, amerikkalainen bisnestarinankerronnan guru, esittää nykypäivän ratkaisuksi uudenlaista johtajuutta. Denning vie huomion asiakkaaseen ja tarinoiden voimaan. Denning haluaa saada johtajat inhimillistämään työpaikat ja muuttamaan ne luoviksi energian lähteiksi. Denning sanoo suoraan, että vanha malli ei enää toimi. Suomessa tutkija Tommi Auvinen Jyväskylän yliopiston kauppakorkeakoulusta on tutkinut narratiivista johtajuutta ja väitellyt aiheesta. Auvinen ei kiistä numeroiden merkitystä, mutta varoittaa johtajia sortumasta numeroiden illuusioon. Narratiivinen johtajuus osallistaa, tasa-arvoistaa ja rakentaa luottamusta.
Tarinakerronta apuna johtamisen haasteissa
Uusimman Mainostaja-lehden kolumnissa Marco Mäkinen ja Marjaana Toiminen listaavat nykyajan johtajien kolme tärkeintä haastetta. Mitä apua tarinankerronnasta olisi näissä haasteissa?
1) Lisää asiakkaita.
Edellisessä postauksessa kerroimme Southwest-lentoyhtiöstä, jonka legendaarinen johtaja Herb Kelleher kertoi firmansa tarinaa niin elävästi, että asiakkaat alkoivat kertoa näitä tarinoita eteenpäin. Kun tarina on hyvä, asiakkaat ovat hyviä ja heitä tulee lisää.
2) Parempia tuotteita ja palveluita.
Nykyään kukaan ei kiellä asiakasymmärryksen merkitystä tuotteiden ja palveluiden suunnittelussa. Konekaan ei valmista hissejä vaan liikkumiskokemuksia. Asiakaslähtöisissä suunnittelumenetelmissä käytetään tarinankerrontaa monilla tavoin. Asiakkaita osallistetaan, heidän tarinoitaan kuunnellaan ja uusia palveluita suunnitellaan asiakastarinoiden mukaan.
3) Sitoutuneet työntekijät.
Henkilöstötyöstään palkittu Tamperelainen ohjelmistoyritys Vincit on malliesimerkki yrityksessä, jossa tarinankerrontaa hyödynnetään monella tavalla myös henkilöstön sitouttamiseen. Vincitissä on käytetty tarinoita visuaalisten tulevaisuusvisioiden luomiseen, esimiesarvioinneissa ja tiimien kehityskeskusteluissa. Kerromme Storytelling työkaluna -kirjassa Vincitin tarinasta enemmän.
Pidimme näistä aiheista esityksen Markkinointi-instituutin Johtamisforumissa 2.10. Emmassa, Espoon modernin taiteen museossa. Tutustu esitykseen: